Vanhemmat kankaanpääläiset tietävät Lempun ja tuntevat jonkin Lemppuun liittyvän sanonnan tai uskomuksen. Nuoremmille on hyvä selittää, että Lempulla tarkoitetaan Kankaanpään Ala-Honkajoen kylää, toisinaan tarkemmin sen osaa, aluetta Pohjanmaantien varressa Siikaisen - Santaskylän risteyksen seutuvilla. Vanhastaan sijainti on määritelty vielä tarkemmin. Yksi kuulemani versio on, että "Lemppu alkaa Hongan pakarista ja pättyy Takalan puoliporstuaan". Nykyään Lemppu elää myös tiennimenä. Lempuntie sijaitsee Siikaisen - Santaskylän risteyksestä Santaskylään päin lähdettäessä heti oikealla. Tie on vanhaa Honkajoentietä ja liittyy muutaman sadan metrin jälkeen Pohjanmaantiehen lähellä Alanderin taloa.
Moni kankaanpääläinen tuntee sanan lemppu muussakin merkityksessä kuin paikannimenä. Jos ei muuten, niin haukkumanimenä - lemppuhan tarkoittaa ‘vetelää’, ‘laiskaa’ tai ‘saamatonta’ - Lempun lampaat, Soikan varkaat ja Kankaanpään pitkäplakkarit, nehän tiedetään! Onko siis niin, että lemppulaiset ovat lemppuja? Muuttaessani joitakin vuosia sitten Lemppuun minulle kerrottiin, miten alueen oletettiin saaneen nimensä. Aikoinaan seudulla sanottiin liikkuneen maanmittarin jakamassa maita. Kun Ala-Honkajoella kiinnostusta jakoon ei ollut ilmaantua, oli maanmittari sitä ihmetellyt päivittelemällä väkeä lempuksi, kun maa ei kelpaa. Onhan Lemppu voinut saada nimensä noinkin, mutta muitakin selityksiä ehkä löytyy. Otetaanpa selvää, mitä lemppu itse asiassa tarkoittaa ja missä ja milloin se ilmaantuu nimenä asiakirjoihin.
Nykysuomen sanakirja ei tunne sanaa lemppu. Samantapaisia löytyy lempi, joka on runokielinen ilmaisu eroottiselle rakkaudelle, sekä lempo, joka tarkoitta pahaa olentoa, paholaista, kuten manauksessa lempo soikoon! Näistä apua ei tunnu löytyvän. Myöskään etymologinen sanakirja ei tunne lemppu-sanaa. Suomen murteiden sanakirjan julkaistuissa osissa taas ei ole vielä ehditty l-alkuisiin sanoihin. Murresana-aineisto on Suomessa kuitenkin hyvin koossa arkistona, joten soitto Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen tuottaa tulosta. Murrearkistosta selviää, että lemppu tarkoittaa ‘vetelää’, ‘lais-kaa’, ‘saamatonta’, ‘heikkotahtoista’ ja ‘vähäpätöistä’. Samalla selviää, että kyseessä on hyvin satakuntalainen sana, sillä se on merkitty ylös Kokemäen, Kiikoisen, Hämeenkyrön, Vampulan, Viljakkalan, Kankaanpään, Mouhijärven, Ikaalisen, Parkanon ja Tyrvään pitäjistä. Toisaalta Kannakselta, lähemmin Koiviston, Muolaan ja Heinjoen pitäjistä, löytyy vanhastaan sanonta ‘saada lemput’, mille ei kuitenkaan voi suoraan olettaa yhteyttä läntiseen lemppu-sanaan. Mielenkiintoista on, että lemppu tarkoittaa sekä ‘laiskaa’ että ‘vähäpätöistä’.
Olen hieman harrastanut sukututkimusta. Lähinnä vaimon sukua tutkiessa olen tutustunut myös Ala-Honkajoen asutukseen. Seudun vanhimpia taloja on Korteisto, vanhastaan Kortteisto, joka vielä vuoden 1855 kartassa näkyy sijainneen suunnilleen nykyisen Simo Saarisen talon paikkeilla. Korteistosta on aikoinaan muodostunut Korteiston Uusitalo ja Vanhatalo, kuten Kankaanpään seurakunnan historiastakin ilmenee. Uusitalo toimi aikoinaan myös kiertokouluna. Korteiston ensimmäinen isäntä oli Eerik Tuomaanpoika, joka oli syntynyt 1675. Korteistoa myös tutkineen Raimo Harjun mukaan Erkki perusti Korteiston uudistalon ilmeisesti heti nälkävuosien jälkeen 1698, sillä tuolloin hänet vielä henkikirjoitettiin Vuorenmaassa. Asutuksen yleisluetteloon Korteisto ilmestyy vuonna 1700. Yllättäen talon historiaa selvittäessä alkoi löytyä viitteitä siitä, että Erkki Korteisto tunnettiin myös kutsumanimellä Lemppu. Asia sai vahvistuksen Harjun tutkimuksista, joiden mukaan Erkki isännöi Korteistoa noin vuoteen 1723, muutti sitten Sammiin Jönkkärille, josta edelleen 1728 Ala-Honkajoen Jokijankkarille eli Kovaluomaan. Joka taloon jäi Erkin poika isännäksi. Ikaalisten historiakirjoista ilmenee, että 1740 Siikaisten Heikki Matinpoika Sammi riiteli Ulvilan käräjillä Rynkälammen niityistä Erkki Jönkkärin eli Lempun kanssa. Paikannimenäkin Lemppu esiintyy Harjun mukaan ainakin jo 1724, jolloin Lempussa kastettiin Juho Sammin poika. Juho Sammi oli Ala-Honkajoen ruotusotamies Juho Paavonpoika, jonka jälkeläisiä on mm. Mäkysen perustaja. Voi olla niin, että Lempun kohdalla on kyse samanlaisesta tapauksesta kuin siinä, että Veneskoskea sanotaan Soikaksi, koska sen ensimmäinen asukas tuli 1680-luvulla Soikka-nimiseltä tilalta Kauhajoelta. Lemppu on siis voinut saada nimensä Erkki Lempusta, nykyisen Lempun alueen uudisasukkaasta. Näin Raimo Harjun mukaan Lemppu kertoisi jotain Erkki Tuomaanpojan tai hänen isänsä sukujuurista.
Kun otetaan huomioon lemppu-sanan merkitykset ‘laiska’, vähäpätöinen’ jne, vaikuttaa ilmeiseltä, että Lempussa on kyse alkujaan tyypillisestä köllistä, henkilölle annetusta liika- tai haukkumanimestä, jollainen voidaan henkilöön liittää hyvin väljin perustein ja monenlaisista syistä. Itse muistan lapsuudestani Persusta-Jallun, josta voisi nimen perusteella ajatella, että hän oli isoahterinen mies. Todellisuudessa Jallulla ei lonkkavian vuoksi ollut ahteria lainkaan vaan omituinen lonkkaa heittävä kävelytyyli. Erkkiin kölli Lemppu tuntuu sopivan huonosti muistettaessa, että hän perusti ja otti uudisviljelykseen Korteiston tilan. Siihenkään nähden, että Lemppu jätti poikiaan isännäksi useampaan taloon, häntä ei voida pitää vähäpätöisenä. Jää arvoitukseksi, miten Erkki oli saanut nimensä Lemppu. Oleellista on, että köllit vievät helposti harhaan. Sen perusteella, mitä Erkki Korteistosta tiedetään, hän oli merkittävä mies. Erkin elämäntyö ja aikansaannokset tekevät Lempusta arvonimen, jota me lemppulaiset voimme kantaa ylpeinä.

Hakemisto  Tekstejä