|
3. KYLÄKYSELY Ala-Honkajoki 2000 -kyläsuunnitelman pohjaksi toteutetussa kyläkyselyssä jokaiseen eli noin 250 talouteen jaettiin seitsensivuinen kyselykaavake, jolla kerättiin asukkaiden mielipiteitä ja toiveita kylästä, elinkeinojen kehittämisestä, sosiaalisista palveluista, vapaa-ajantoiminnoista ja kylätiedotuksesta. Samalla kerättiin tietoa vapaista rakennuspaikoista ja kylähistoria-aineistosta. Projektisihteerit haastattelivat osan kyselykaavakkeen saaneista henkilökohtaisesti. Kaikkiaan palaute saatiin 50 taloudelta. Kyselyllä etsittiin asioita, joita kehittämällä voidaan säilyttää ja edistää asukkaiden viihtyvyyttä ja hyvinvointia sekä kyläyhteisön toimivuutta. Tulevaisuus syntyy menneisyydestä ja nykyisyyden käsityksistä tulevasta. Kylän säilymisen edellytys on aktiivisuus ja muuttumisen hyväksyminen. Kyläkysely mahdollisti jokaisen osallistumisen kylän kehittämiseen. Kyselyyn vastaaminen oli luonnollisesti vapaaehtoista ja vastata saattoi nimettömänä. Kysely osoittautui hyväksi tavaksi mitata kylän henkisiä ja fyysisiä voimavaroja ja tarttumista yhteisiin hankkeisiin. Saavutettua 20 prosentin vastausaktiivisuutta voidaan pitää hyvänä. Kyläkyselyssä pyrittiin käymään läpi elämän eri osa-alueita, jotta päästäisiin kylän kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Näin kyselystä tuli varsin laaja. Kyselykaavake on liittenä 6.
3.1. KYLÄ, KYLÄLÄISET JA KYLÄN TIET Kyselyn perusteella kyläläiset arvostavat Ala-Honkajokeaan ja jäsenyyttään kyläyhteisössä - asukkaat viihtyvät omalla kylällä. Yhteishenkeä pidetään hyvänä. Kylän asioihin vaikuttamista pidetään kohtuullisen helppona ja omakohtainen vastuu yhteisön asioista myönnetään. Kylätoimintaa pidetään monimuotoisena ja sosiaalisena harrastuksena. Ala-Honkajoen hyvinä puolina mainitaan kaunis maisema, koulu, keskeinen sijainti ja hyvät kulkuyhteydet. Alueen halkovat Karvianjokilaakso ja vilkas Pohjanmaantie. Myönteisinä koetaan myös väljä asuminen, metsästysmaja, myymäläautot, kehityshakuisuus ja lasten hoitopaikat. Heikkouksiakin on. Työpaikoista on pulaa, lisää palveluja kaivataan, samoin omaa postia. Aktiivisuuden nähdään jakautuvan epätasaisesti, mikä rajaa kylän mahdollisuuksia toimia ja näkyä. Asukkaiden toivotaan edelleen lisäävän osallistumistaan yhteisiin hankkeisiin ja kylän kehittämiseen. Koska asutus ulottuu myös yleisten teiden ulkopuolelle, osalle asukkaista kulkeminen on hankalaa. Jotkut kokevat jäävänsä etäisyyden vuoksi aktiivisen kyläyhteisön ulkojäseniksi. Huomiota kiinnitetään myös tarpeeseen nähdä ja synnyttää kylää laajempia yhteistoiminta-alueita. Ala-Honkajoen luontaisina yhteistoiminta-alueina nähdään, osin historiallisistakin syistä, Santaskylä ja Kyynärjärvi. Erityiseksi liikenteelliseksi ongelmaksi koetaan Santaskyläntie. Heikkorakenteinen ja kelirikoista pahoin kärsivä väylä tulisi perusparantaa pikaisesti. Santaskyläntie on tärkeä sekä Santaskylän että Ala-Honkajoen kehittymiselle. Kyselyssä tulee usein esille tarve kohentaa Pohjanmaantien ja risteävän kevyen liikenteen asemaa. Vilkkaasti liikennöidyllä tiellä, jolla on korkeat nopeusrajoitukset, on vaikea liikkua jalan tai pyörällä. Alueelle toivotaan pyöräteitä ja Pohjanmaantien alitusta. Väylien rakentaminen ei kuitenkaan saa huonontaa kylämaisemaa. Ala-Honkajoelle tunnusomainen jokilaaksonäkymien ja peltoaukeiden kauneus halutaan säilyttää.
3.2. YLEISIÄ KEHITTÄMISAJATUKSIA Kyläkysely toi esiin runsaasti ajatuksia kylän kehittämisestä. Seuraavaan listaan on koottu palautteesta ja keskusteluista nousseita ajatuksia. - nykyisen aktiivisen kehittämisen jatkaminen - katuvalaistuksen laajentamisella lisää asumisviihtyvyyttä - kylä työnantajana (kylämetsuri, kyläsiistijä, tietotuvan kesätyö) - ympäristön ja luonnon suojelu, - kylämaiseman suojelu, puutarhakurssit, taimivälitys - vanhusten ateriapalvelut ja ystävätoiminta, yhteistoiminta sosiaalitoimen kanssa - tavoitteena hyvä vanhuus kylällä ja työllistävän vaikutuksen suuntautuminen kylään - kylän virkistystoiminta (tilaisuudet, retket, kulttuurimatkat) - vapaa-ajanviettoperinteen vaaliminen (siltatanssit, laskiaisrieha, äitienpäiväjuhla, potkukelkkakisa, pikkujoulu) - peli-illat ja shakkikerho - elokuvaillat - uimapaikka esim. Laurin sillan läheisyyteen - kesäkahvila ja luomuleipomo - kyläkioski, jossa myös parturi, posti, veikkaus ja tilojen suoramyyntipiste - tietotuvan kehittäminen: sukututkimuspiste ja Internet-kahvio - kesäkylätoiminta, lasten kesäkylä, lasten kesäleirit maatiloilla - nuorille toimintaa: harrastekerhoja (ilmapistooliammunta, radioamatööritoiminta, kylän nuorten Internet-kerho, nuorten kyläsivut) ja discoiltoja - lisää liikuntamahdollisuuksia: kanoottireitti, erävaellusreitti, moottorikelkkareitti, valaistu latu - maatilamatkailu edistäminen, hirven- ja sorsanmetsästyssafarit - metsästystä tukevaa fasaanien ja peltopyiden tarhausta - Koukun majan kehittäminen eräleirikeskuksena - virkistyskalastuksen kehittäminen: harjusistutukset jokeen, purotaimenen elinolosuhteiden parantaminen joen sivupuroissa - Karvianjoen laadullinen parantaminen - rapukannan palauttaminen jokeen, rapujen viljely tiloilla Vastaajat kokivat kylän kehitykseen vaikuttamisen ja alueen viihtyisyyden olevan itsestä kiinni. Kylätoiminnan arvostaminen ja siihen osallistuminen koettiin tärkeäksi. Osallistumisen nähtiin perustuvan oma-aloitteellisuuteen ja vapaaehtoisuuteen.
3.3. VAPAA-AIKA JA HARRASTUSTOIMINTA Kyselyn vapaa-aikaosuudessa tiedusteltiin, millaisesta vapaa-aika- ja harrastustoiminnasta kyläläiset ovat kiinnostuneita. Tavoitteena on luoda mahdollisimman monipuolinen vapaa-aikatoiminnan verkosto, joka palvelee kaikenikäisiä kyläläisiä. Kaavakkeessa annettiin valmiita valintavaihtoehtoja ja pyydettiin esittämään myös uusia toivomuksia. Toiveissa korostui yhteistoiminnan lisääminen ja säilyttäminen. Suurin osa toiveista koski kesäajan harrastuksia. Eniten kannatettiin seuraavia: - yhteiskunnallisia ja ajankohtaisia kursseja tietotuvalle - atk-kursseja - pyöräteitä ja pyöräilyreittejä - lasten ja nuorten touhutupa - urheilukoulu - kansalaisopistot kursseja (naisten jumppa, ompelu ja kudonta, puutyö, entisöinti) - moottorikelkkareittejä Uusina ajatuksina esitettiin seuraavia: - uimaranta - valokuvauskerho - ratsastustalli - lehtienlukupiste tietotuvalle - Kanoottiretkiä Karvianjoelle - luontopolku, jokivarteen polkua ja kanoottireittiä palvelevia nuotiopaikkoja ja laavuja - kalastusalueen kehittäminen - kuntosali - ampumarata - autourheilurata - mopojen rossirata - taiteen harrastusmahdollisuuksien lisääminen - sukututkimuspiirit Suuren kannatuksen sai uimarannan ja pukukoppien rakentaminen Laurin sillan kupeeseen. Silta on kylässä keskeinen kokoontumispaikka. Lähitörmällä on ennestään juhlalava rinnekatsomoineen ja vieressä kylän matonpesupaikka grillikatoksineen. Uimaranta voitaisiin toteuttaa yhdessä esimerkiksi palokunnan vedenottopaikan kanssa, jolloin vähäisin kustannuksin saataisiin monenlaista hyötyä. Alueelle sopisi hyvin kylän savusauna. Kokonaisuus palvelisi luonnollisesti myös Karvianjoen kanoottireittiä. Katja Virolaisen laatima erillinen liikuntaselvitys liitteenä 7. Virolainen toimi kuukauden projektisihteerinä keväällä 1999.
3.4. SOSIAALISET PALVELUT Erityisesti esille nousi vanhusten ja lasten asema kyläyhteisössä. Vanhuksille haluttiin lisää palveluja. Tavoitteena tulisi olla, että vanhukset saisivat olla kotona ja omassa kylässä mahdollisimman pitkään. Tämän mahdollistaisi ateria- koti- pesula- ja asiointipalvelujen kehittäminen ja tuottaminen alueella. Kehittämisen työllistävän vaikutuksen tulee suuntautua kylään, jotta vanhukset voisivat olla tekemisissä tuttujen ihmisten kansa ja säilyttäisivät yhteytensä yhteisöön. Tätä tukisi myös vanhusten palveluasuntojen rakentaminen alueelle. Palveluihin ja asumiseen liittyviä kysymyksiä tulee tarkastella Laurin koulun kehittämisen yhteydessä - tavoitteena kyläkeskus-tyyppiset ratkaisut. Lapset ja nuorten harrastusmahdollisuuksista tulee huolehtia myös kylillä. Tarvitaan lisää harrastuspaikkoja ja kerhoja. Kylään muuttavia ja syntyvien vanhempia on hyvä muistaa - uudet kyläläiset uudistavat myös kylää. Yhteisöä tulee kehittää avoimeksi ja helpoksi lähestyä. Imagotekijöistä on pidettävä huolta ja korostettava lemppulaisuutta myönteisenä arvona. Tähän Erkki Kortteisto eli Lemppu on hyvä lähtökohta.
3.5. KYLÄTIEDOTUS Talkootyönä ilmestyvä ja joka talouteen jaettava Kyläinfo-lehtinen todetaan hyödylliseksi ja sitä luetaan mielellään. Muina hyvinä tiedonvälittäjinä mainittiin Kankaanpään Seutu ja kyläkokoukset. Kylän sisäistä tiedotusta toivottiin edelleen parannettavan. Ala-Honkajoen Internet-sivut herättivät kiinnostusta ja niiden merkityksen sisäisessä tiedonvälityksessä nähtiin kasvavan sitä mukaa kun kotimikrot ja verkkoyhteydet yleistyvät kylällä. Ulkoisessa tiedottamisessa sivut koetaan oivaksi keinoksi tuoda Ala-Honkajokea esiin. Sivujen kehittämiseen asetetaan suuria toiveita, niitä tulee jatkuvasti viedä eteenpäin lisäämällä mm. perus- yhteys- markkinointi- ja historiatietojen tarjoamista.
3.6 VISIO TULEVAISUUDEN LEMPUSTA Kylän myönteinen kehitys jatkuu kyläsuunnitelman vauhdittamana. Kylään muuttaa uusia asukkaita ja rakentaminen on vilkasta. Koulu säilyy ja tarjoaa jatkossakin lapsille turvallisen oppimisympäristön. Uudisrakentamisen myötä koulu kehittyy monipuoliseksi palvelukeskukseksi, jonka vetovoima kasvaa - myös kuntakeskuksesta järjestään koulukuljetuksia Lauriin. Leaderin kaltaiset projektit vahvistavat kyläläisten itsetuntoa ja uskoa tulevaisuuteen, joten uusiin ratkaisuihin tarttuminen helpottuu. Etätyö kylältä on yleistä, verkostoituminen etenee ja verkkokauppa kukoistaa. Uusimuotoisen maatalouden ja luomutuotannon ympärille kehittyy jatkojalostus- ja yritystoimintaa. Perinteisesti tuotetut luomumaltaat osoittautuvat menestysartikkeliksi, jonka tuottajat lanseeraavat Lempun Luomutuote -tuotemerkin. Tavaramerkistä tulee tunnettu ja markkinoiden arvostama, sen alla kylän luomutuotteet ja suoramyyntitilat menestyvät. Kylämaiseman hoidosta tulee toinen menestystuote - monet muuttavat kylään, koska se on viihtyisä asuinympäristö. Tulijoiden myötä myös palvelut paranevat. Vanhuksille rakennetaan palvelutaloja ja erilaiset palvelurenkaat toimivat ja työllistävät. Omaa postia kylään ei saada mutta kylä menee postin luo - Karvianjokilaaksoa ja Pohjanmaantietä myötäilevä uudisrakentaminen liittää Ala-Honkajoen kiinteästi kaupunkikeskukseen. Vähitellen myös kaupunkisuunnittelu havaitsee Pohjanmaantien ja Karvianjokilaakson yhdistelmän mahdollisuudet ja mukautuu kehitykseen. Kankaanpäähän ja Honkajoelle sijoittunut auto- ja konekauppa laajenee valtakunnallisesti merkittäväksi keskittymäksi, joka vauhdittaa Ala-Honkajoen kehitystä ja synnyttää uusia työpaikkoja. Ala-Honkajoki 2000 - kyläsuunnitelman kokemusten innoittamana kylä käynnistää EU-tuella hankkeen Karvianjoen katoavien vanhojen siltojen pelastamiseksi. Hanke saa lopultakin vauhtia myös Karvianjoen kanoottireitin kehittämiseen. Siltojen korjaamisesta syntyy idea puisto- ja piharakentamiseen soveltuvien kapula- ja kaarisiltojen sekä bussipysäkkien ja levähdyspaikkojen katosten sarjavalmistuksesta, mikä yhdessä vanhojen ikkunoiden ja ovien korjaustoiminnan kanssa synnyttää Lemppuun innovatiivista puusepänteollisuutta. |