| Kalevi J Uusiniitty 2003
VESIOIKEUDELLISTEN KYLIEN MÄÄRÄÄMINEN, PUUTTUVIEN VESIPIIRIRAJOJEN KÄYNTI SEKÄ YHTEISTEN VESIALUEIDEN OSAKASLUETTELOJEN LAILLISTAMINEN
Toimituksen kohde Aika Paikka Toimitusinsinööri Läsnäolijat 3:11 Harju ja 3:67 Pintahinen, Paavo Kierikka Honkajoen kunnan Antilan kylä Lisäksi oli paikalla Mauno Iltanen.
1 Kokouksen aloittaminen Toimitusinsinööri avasi kokouksen ja selosti vireilletulon. Pirkanmaan - Satakunnan maanmittaustoimisto on antanut toimitusmääräyksen hakemuksetta KML:n §283:n mukaisesti. Toimitusinsinööriksi on 20.9.2000 määrätty yli-insinööri Kalevi J. Uusiniitty toimitusnumerolla 687277. Toimituksen tarkoituksena on selvittää vesialueiden omistusta Kankaanpään kaupungin Alahonkajoen kylässä ja täydentää niistä kiinteistörekisterissä olevia tietoja. Toimituksessa määrätään ja käydään puuttuvat vesioikeudellisten kylien rajat. Toimituksessa selvitetään ja ratkaistaan niiden yhteisten vesialueiden osakaskiinteistöt ja niiden osuuksien suuruudet, joille ei aikaisemmin ole vahvistettu osakasluetteloa. Toimitus suoritetaan valtion kustannuksella. Maanomistajilla on mahdollisuus lausua oma käsityksensä vesialueiden omistuksesta ja esittää hallussaan olevat selvitykset. Samalla kertaa käsitellään Kankaanpään kaupunginhallituksen päätöksen 12.1.1998 §8 perusteella vireille tullut kiinteistönmääritys Takasenjärven vesijätön osakkaiden selvittämiseksi, johon maanmittaustoimisto on antanut toimitusmääräyksen 28.1.1998 toimitusnumerolla 416203.
2 Tiedottaminen Toimituksen aloittamisesta on ilmoitettu 27.1.2003 lähetetyillä kutsukirjeillä niiden kiinteistöjen omistajille, joilla tehdyn selvityksen mukaan on osuus yhteisiin vesialueisiin Alahonkajoen kylässä. Kutsukirjeet on lähetetty myös niiden Honkajoen kunnan Antilan kylän Vähähaapakosken taloa nro 6 olevien kiinteistöjen omistajille, joilla on osuus yhteisiin vesialueisiin. Tilojen omistajat on selvitetty lainhuutorekisteristä ja väestön keskusrekisteristä. Kirjeet on lähetetty KML:n 168 §:n säännösten mukaisesti. Koska kaikkien tilojen omistajia ei vaikeuksitta saatu selville, on kokouskutsu julkaistu paikkakunnalle leviävässä Kankaanpään seutu -nimisessä sanomalehdessä 27.1.2003. Tiedotusnäyttö liitetään toimituksen 10 vuotta säilytettäviin asiakirjoihin.
3 Kokouksen laillisuus Toimitusinsinööri luki toimitusmääräyksen ja selosti toimituksen ilmoittamisen. Kokous myönnettiin kysyttäessä lailliseksi ja toimitusinsinööri jäävittömäksi eikä muutakaan estettä toimituksen aloittamiselle ilmoitettu olevan. Kukaan asianosaisista ei vaatinut uskottujen miesten käyttämistä eikä toimitusinsinööri pitänyt sitä tarpeellisena. Toimitusinsinööri totesi, että lailliset edellytykset toimituksen suorittamiseen ovat olemassa ja päätti aloittaa toimituksen käsittelyn.
4 Edellytykset ja arkistotutkimukset Suorittamissaan arkistotutkimuksissa toimitusinsinööri on todennut seuraavaa. Isojako Ala-Honkajoen jakokunnassa päättyi 1.5.1835 (Ark.nro 1:6-, Kankaanpää). Ala-Honkajoen jakokunnassa olivat mukana Honkajoen kunnan Antilan (Anttilan) kylän talot nrot 1-7, Hongon kylän talot nrot 4, 5 ja 9 ja Paaston kylän talot nrot 1-5 sekä Kankaanpään kaupungin Alahonkajoen kylän talot nrot 1-19. Kruunun maitten kanssa tehtiin 8.11.1889 tilusvaihtoja (Ark.nro 1:17-, Kankaanpää). Alahonkajoen kylässä talojen tontit ja niihin liittyvät kotipellot olivat pääosin erillään eli talot olivat yksinäistalon luonteisia. Talot ovat syntyneet kruunun maalle valtauksen perusteella. Isojaossa ei vesialueita ole jaettu eikä muuten selitetty. Vesipiirirajankäynti Honkajoen kunnassa vahvistettiin 21.1.1910 (Ark.nro 7:5-, Honkajoki). Rajankäynnissä todettiin jokien osalta: "Missä joki on jakokuntain välisenä rajana, on vesirajana pidettävä joen keskujuopaa pyykistä pyykkiin." Vesipiirirajankäynti Kankaanpään kunnassa vahvistettiin 3.9.1909 (Ark.nro 17:18-). Jokia ei rajankäynnissä mainita. Alahonkajoen kylän kiinteistörekisteriin on 11.7.2000 ja 13.7.2000 rekisteröity seuraavat yhteiset vesialueet; 214-401-876-1 Pukanluoma, 214401-876-2 Alhonjärvi ja 214-401-876-3 Karvianjoki. Yksikölle 214-401-876-3 Karvianjoki on 4.10.2002 rekisteröity laillistumaton osakasluettelo, jossa osakkaina ovat kaikki ne tilat, joilla selvityksen mukaan on osuus vesialueisiin Alahonkajoen kylässä. Takasenjärven vesijättö N:o 2 oli maarekisterissä erillisenä vesijättönä. Takasenjärven vesijättö merkittiin kiinteistörekisteriin 4.5.1999 yhteisenä maa-alueena 214-401-878-3. Takasenjärven vesijättö jaettiin lunastusmenettelyllä 3.1.2001 (Ark.nro 214:2001:1) siihen rajoittuville tiloille. Toimituksessa toimitusmiehet päättivät, että vesijätön omistaja on Alahonkajoen vesioikeudellinen kylä. Aluetta hallinnut kuivatusyhtiö todettiin lakanneeksi. Lunastushinnat määrättiin talletettaviksi Länsi-Suomen lääninhallitukseen. Edelleen yhteisiksi jäivät alueella olevat laskuojat, jotka on rekisteröity yksikköinä 214-401-878-3 Takasenjärven vesijättö ja 99-402-878-7 Takasenjärven vesijättö. Takasenjärven vesijätön osakasselvitys on edelleen tarpeen talletetun lunastushinnan jakamiseksi.
5 Alahonkajoen vesioikeudelliset kylät Kiinteistönmuodostamislain 2 §:n 7-kohdassa on säädetty mitä tarkoitetaan vesioikeudellisella kylällä. Alahonkajoen kylän osalta näistä tulevat sovellettavaksi ennen isojakoa ollut asutuskylä tai siihen verrattava taloryhmä, yksinäisenä ollut talo ja uudistalo. Isojaon jakokuntaa ei voida pitää vesioikeudellisina kylänä. Isojaon jakokuntaan ja siihen sisältyvään Alahonkajoen maarekisterikylään kuuluu toisistaan erillään olleita taloja. Isojaon aikana vielä yhdessä olleet talot kuuluvat selvästi samaan vesioikeudelliseen kylään. Vesioikeudellisia kyliä selvitettäessä on tullut esille lääninmaanmittausinsinööri Alpo Hyhkön tarkastusmuistio joulukuulta 1966 ja sen perusteella 15.3.1968 tehty ja 28.11.1969 Turun ja Porin läänin maanmittauskonttorissa hyväksytty lausunto TN:o 6869 (Ark.nro 17:32-, Kankaanpää) Karvianjoen ja sen koskien omistusoikeudesta mm. Alahonkajoen kylässä. Tarkastusmuistiossa on perustellusti esitetty vesioikeudelliset kylät Alahonkajoen kylän alueella. Lausuntotoimitus ei ole sen aikaisen lainsäädännön mukaan laillistunut. Selvityksen mukaan Alahonkajoen kylän Karvianjokeen rajoittuvat talot nro 1 Kavokoski, nro 2 Welhonoja, nro 5 Sällinluoma, nro 6 Riihiluoma, nro 7 Kovaluoma, nro 10 Hautala, nro 11 Honkasalo, nro 14 Kivioja ja nro 19 Multisilta ovat kukin yksin vesioikeudellisia kyliä. Samoin Karvianjokeen rajoittuvat talot nro 3 Koivukoski ja nro 4 Koukku yhdessä ja talot nro 8 Korteisto ja nro 9 Mäkelä yhdessä ovat vesioikeudellisia kyliä. Samojen perusteiden mukaan talot nro 12 Kavoluoma, nro 13 Ristiluoma, nro 15 Santanen, nro 16 Pukanhaava, nro 17 Myllyniemi ja nro 18 Koivusalo ovat kukin yksin vesioikeudellisia kyliä. Toimitusinsinööri esitti karttojen avulla tähän perustuvan ehdotuksen vesioikeudellista kylistä Karvianjoessa, Alhonjärvessä ja Pukanhaavassa Alahonkajoen maarekisterikylän alueella. Kokouksen asianosaisilla ei ollut muuta esitettävää. Kokouksen osanottajat pitivät vallitsevan käytännön mukaisena, että rannan omistaja omistaa edustan vesialueen. Toimitusinsinööri teki päätöksen vesioikeudellisista kylistä esitetyn ehdotuksen mukaan. Päätöksen perustelut on esitetty edellä mainitussa tarkastusmuistiossa. Isojaon aikaiset talojen rajat määräävät vesioikeudellisten kylien rajat. Tilusvaihdossa Kruununmaitten kanssa 8.11.1889 talot Koivukoski nro 3 ja Hautala nro 10 saivat Alhonjärveen rajoittuvaa aluetta. Tulkinnan mukaan maa-alueita seurasi niiden rannan kohdalla ollut vesialue, joten vesioikeudellisen kylien rajat määräytyvät talonumeroiden maarajojen perusteella vuonna 1902 välirajasta vedessä annetun lain säännösten mukaisesti.
6 Muutokset rekisteröityihin vesialueisiin ja tarpeelliset vesipiirirajankäynnit Päätös vesioikeudellista kylistä aiheuttaa muutoksia rekisteröityihin vesialueisiin. Alueyksikköinä rekisteröidyt 214-401-876-1 Pukanluoma, 214-401-8762 Alhonjärvi ja 214-401-876-3 Karvianjoki lakkautetaan ja niiden tilalle rekisteröidään uudet yksiköt. Karvianjoessa vesipiiriraja tulee joen vesialueen keskelle, koska yksikään talo ei ole joen molemmilla puolilla. Pukanluomassa vesipiirirajat katkaisevat joen talojen rajoilla. Alhonjärvessä vesipiiriraja on määrätty järven keskelle ja siihen liittyvät talojen vesirajat niin, että kukin talo saa sen vesialueen, joka on lähempänä omaa rantaa kuin toisen rantaa. Kavokosken talon nro 1 vesioikeudellinen kylä. Vesialue Karvianjoessa 214-401-876-4 Karvianjoki 1 Vesialue alkaa Honkajoen rajalta ja käsittää joen länsipuolen talon nro 2 rajalle pyykin nro 173 kohdalle, jossa rajan jatkeelle määrättiin rajapiste nro1. Koukun talon nro 2 vesioikeudellinen kylä Vesialue Karvianjoessa 214-401-876-5 Karvianjoki 2 Vesialue alkaa talon nro 1 vesialueen rajalta ja käsittää joen länsipuolen talon nro 4 rajalle pyykin nro 174 kohdalle, jossa rajan jatkeelle määrättiin rajapiste nro 2. Koivukosken talon nro 3 ja Koukun talon nro 4 vesioikeudellinen kylä Vesialue Karvianjoessa 214-401-876-6 Karvianjoki 34 Vesialue alkaa talon nro 2 vesialueen rajalta ja käsittää joen länsipuolen talon nro 10 rajalle pyykin nro 976 kohdalle, jossa rajan jatkeelle määrättiin rajapiste nro 3. Vesialue Alhonjärvessä 214-401-876-15 Alhonjärvi 34 Vesialue käsittää talon nro 3 rannan kohdalla olevan vesialueen, jota rajoittavat pyykit nrot 6 ja 973 sekä järven keskelle määrätyt rajapisteet nrot 11 ja 12. Hautalan talon nro 10 vesioikeudellinen kylä Vesialue Karvianjoessa 214-401-876-7 Karvianjoki 10 Vesialue alkaa talojen nrot 3 ja 4 vesialueen rajalta ja käsittää joen länsipuolen talon nro 6 rajalle pyykin nro 918 kohdalle, jossa rajan jatkeelle määrättiin rajapiste 4. Vesialue Alhonjärvessä 214-4.01-876-16 Alhonjärvi 10 Vesialue käsittää talon nro 10 rannan kohdalla olevan vesialueen, jota rajoittavat pyykit nrot 973 ja 923 sekä järven keskelle määrätyt rajapisteet 12 ja 13. Riihiluoman talon nro 6 vesioikeudellinen kylä Vesialue Karvianjoessa 214-401-876-8 Karvianjoki 6 Vesialue alkaa talon nro 10 vesialueen rajalta ja käsittää joen länsipuolen talojen nrot 5 ja 6 vanhalle pyykin nro 18 kohdalle, jossa rajan jatkeelle määrättiin rajapiste 5. Toinen palsta käsittää Kyynerjärven kylän keskellä olevan joen länsipuolen pyykkien nrot 9 ja 8 välillä, jossa kylien väliset rajapisteet ovat rajojen jatkeilla. Vesialue Alhonjärvessä 214-401-876-17 Alhonjärvi 6 Vesialue käsittää talon nro 6 rannan kohdalla olevan vesialueen, jota rajoittavat pyykit nrot 96 ja 1030 sekä järven keskelle määrätyt rajapisteet 11, 12 ja 13. Sällinluoman talon nro 5 vesioikeudellinen kylä Vesialue Karvianjoessa 214-401-876-9 Karvianjoki 5 Vesialue alkaa talon nro 6 vesialueen rajalta ja käsittää joen länsipuolen Kyynerjärven kylän rajalle pyykille nro 915 asti, jossa rajan jatkeella on kylien välinen rajapiste. Vesialue Alhonjärvessä 214-401-876-18 Alhonjärvi 5 Vesialue käsittää kaksi palstaa talon nro 5 rannan kohdalla. Toista paistaa rajoittavat pyykit nrot 1030 ja 6 sekä järven keskelle määrätty rajapiste nro 11 ja toista palstaa pyykit nrot 96 ja 923 sekä järven keskelle määrätty rajapiste nro 13. Kovaluoman talon nro 7 vesioikeudellinen kylä Vesialue Karvianjoessa 214-401-876-10 Karvianjoki 7 Vesialue alkaa Honkajoen rajalta ja käsittää joen itäpuolen talon nro 14 rajalle pyykin nro 1 kohdalle, jossa rajan jatkeelle määrättiin rajapiste nro 6. Vesialue Pukanluomassa 214-401-876-22 Pukanluoma 7 Vesialue alkaa talon nro 9 rajalta ja päättyy talon nro 15 rajalle. Talon nro 9 rajalla vesiraja ylittää joen maarajan suunnassa. Talojen nrot 7 ja 15 vesioikeudellisten kylien raja on joen keskellä pyykkivälillä 15-478. Kiviojan talon nro 14 vesioikeudellinen kylä Vesialue Karvianjoessa 214-401-876-11 Karvianjoki 14 Vesialue alkaa talon nro 7 rajalta ja käsittää joen itäpuolen talon nro 9 rajalle pyykin nro 5 kohdalle, jossa rajan jatkeelle määrättiin rajapiste nro 7. Korteiston talon nro 8 ia Mäkelän talon nro 9 vesioikeudellinen kylä Vesialue Karvianjoessa 214-401-876-12 Karvianjoki 89 Vesialue alkaa talon nro 14 rajalta ja käsittää joen itäpuolen talon nro 19 rajalla olevaan ojaan asti, jossa rajan jatkeelle määrättiin rajapiste nro 8. Toinen palsta käsittää joen itäpuolen talon nro 11 etelärajalta pyykiltä nro 77, jossa rajan jatkeelle määrättiin rajapiste nro 9, Kyynerjärven kylän rajalle pyykille nro 851, jossa rajan jatkeella on kylien välinen rajapiste. Vesialue Pukanluomassa 214-401-876-21 Pukanluoma 89 Vesialue alkaa talon nro 18 rajalta ja päättyy talon nro 7 rajalle. Vesirajat ylittävät joen maarajojen suunnassa. Talon nro 8 alueella ollut Pukanluoman latvaosa, joka nykyisin on tilojen 8:84 Kulmala, 8:85 Luomansuu, 8:168 Luomaniemi ja 54:0 Ranksu alueella, on lohkomisessa 17.6.1994 (Ark.nro 1:594) selitetty tiloille kuulumattomana ojana (Kartiskaluoma). Vanha puro on tältä osin kaivettu uudelleen ja on nykyisellään valtaojan luonteinen. Pukanluomassa ei tällä osalla enää ole vesialuetta, vaan yhteisenä lakanneeksi tulkittava valtaoja. Multisillan talon nro 19 vesioikeudellinen kylä Vesialue Karvianjoessa 214-401-876-13 Karvianjoki 19 Vesialue alkaa talon nro 8 rajalta ja käsittää joen itäpuolen talon nro 11 rajalle pyykin nro 2 kohdalle, jossa rajan jatkeelle määrättiin rajapiste nro 10. Honkasalon talon nro 11 vesioikeudellinen kylä Vesialue Karvianjoessa 214-401-876-14 Karvianjoki 11 Vesialue alkaa talon nro 19 rajalta ja käsittää joen itäpuolen talon nro 8 rajalle pyykin nro 77 kohdalle, jossa rajan jatkeella on edellä määrätty rajapiste nro 9. Vesialue Pukanluomassa 214-401-876-19 Pukanluoma 11 Vesialue alkaa talon nro 16 rajalta ja päättyy talon nro 18 rajalle. Vesirajat ylittävät joen maarajojen suunnassa. Kavoluoman talolla nro 12. Ristiluoman talolla nro 13 ia Myllyniemen talolla nro 17 ei ole vesialueita. Santasen talon nro 15 vesioikeudellinen kylä Vesialue Pukanluomassa 214-401-876-23 Pukanluoma 15 Vesialue aikaa talon nro 7 vesioikeudellisen kylän rajalta ja päättyy talon nro 9 rajalle pyykille nro 479, jossa vesiraja ylittää joen maarajan suunnassa. Vesialue noudattaa vanhaa joen uomaa eikä kaivamalla oikaistua jokea. Pukanhaavan talon nro 16 vesioikeudellinen kylä Vesialue Pukanluomassa 214-401-876-24 Pukanluoma 16 Vesialue alkaa Lammin kylän rajalta ja päättyy talon nro 11 rajalle. Lammin kylän vastainen raja on joen keskellä pyykiltä nro 2 pyykille nro 58, joissa rajapisteet ovat rajojen jatkeilla. Talon nro 11 vastainen vesiraja ylittää joen maarajan suunnassa. Koivusalon talon nro 18 vesioikeudellinen kylä Vesialue Pukanluomassa 214-401-876-20 Pukanluoma 18 Vesialue aikaa talon nro 11 rajalta päättyy talon nro 8 rajalle. Vesirajat ylittävät joen maarajojen suunnassa.
7 Yhteisalueosuuksien määräytyminen Osuudet vesialueisiin ja niiden jakaantuminen on selvitetty erikseen kussakin vesioikeudellisessa kylässä. Osakasluettelot on tehty manuaalisesti seuraavien ratkaisujen mukaisesti. Kukin talon kohdalla osuus on laskettu manttaalien jakaantumisen perusteella. Osuuksien jakaantuminen on selvitetty tilakohtaisesti rekisterimerkintöjen ja maanmittaustoimitusten pöytäkirjojen ym. asiakirjojen perusteella. Toimitusinsinööri selosti eri aikoina voimassa olleita säännöksiä yhteisalueosuuksien jakaantumisesta. Osuuksien laskemisessa on käytetty seuraavia perusteita. Halkomisessa osuudet jakaantuvat tilaosuuksien mukaan. Lohkomisessa on pääsääntöisesti katsottu, että osuudet jakaantuvat manttaalien suhteessa ja myös säästöosuus jakaantuu, ellei selvästi ole muuta sovittu. Toimitusinsinööri esitti osuuksien jakaantumisen perusteluineen tilakohtaisesti. Pöytäkirjaan kirjataan pääsäännöistä poikkeavat tai niitä täydentävät ratkaisut.
Talo nro 1 Kavokoski, manttaali 0,1875 Kavokosken talosta nro 1 erotettiin palstatila 1:1 sekä lohottiin tilat 1:3, 1:5-6 ja 1:8. Vesialuetta ei erotettu yhteiseksi. Erotetut tilat eivät saaneet osuutta yhteisiin. Tila Kavokoski 1:9 halottiin 13.1.1955 (Ark.nro 1:295) osiin 1:10-13. Vesialuetta ei jaettu, joten se jäi halkomisessa muodostettujen tilojen yhteiseksi. Osuusmanttaalit talon nro 1 vesialueen 214-401-876-4 Karvianjoki 1 osalta ovat; 1:19 Jokiranta 0,0375 1:21 Sahi 0,0375 1:23 Koskiranta 0,0375 1:25 Kavokoski 0,0750 0,1875
Talo nro 2 Welhonoja, manttaali 0,2500 Welhonojan talo nro 2 lohottiin 19.8.1918 (Ark.nro 1:59) osiin 2:1-2. Lohkomisselityksessä ei ole mainintaa vesialueista. Vesialuetta ei erotettu yhteiseksi. Tila Velhonoja 2:11 lohottiin 8.10.1934 (Ark.nro 1:145) osiin 2:15-16. Pöytäkirjan mukaan erotettu tila 2:15 Salomaa sai manttaalinsa mukaisen osuuden yhteisiin tiluksiin ja vesioikeuteen. Tulkinnan mukaan talon nro 2 vesialue tuli näiden tilojen yhteiseksi siten, että tila Salomaa 2:15 sai oman manttaalinsa mukaisen osuuden siihen ja säästöosuus jäi kantatilalle Velhonoja 2:16. Tila Velhonoja 2:16 lohottiin 10.4.1946 (Ark.nro 1:216) osiin 2:22-28. Kaikki tilat saivat manttaalinsa mukaisen osuuden yhteisiin maa- ja vesialueisiin. Tulkinnan mukaan koko tilan 2:16 osuus jakaantui. Osuusmanttaalit talon nro 2 vesialueen 214-401-876-5 Karvianjoki 2 osalta ovat; 2:15 Salomaa 0,0364 2:23 Rajala 0,0336 2:25 Elomaa 0,0486 2:26 Velhonoja 0,0486 2:27 Metsämaa 0,0135 2:28 Rajakallio 0,0005 2:42 Siltala 0,0202 2:77 Koivula 0.0486 0,2500
Talot nro 3 Koivukoski ja nro 4 Koukku muodostavat yhdessä vesioikeudellisen kylän, jossa ovat vesialueet 214-401-876-6 Karvianjoki 34 ja 214-401-876-15 Alhonjärvi 34, joilla kummallakin on samat osakastilat. Talo nro 3 Koivukoski, manttaali 0,2500 Koivukosken talo nro 3 halottiin 3.3.1913 (Ark.nro 1:45) osiin 3:1-2. Vesialuetta ei jaettu, joten se jäi halkomisessa muodostettujen tilojen yhteiseksi. Tila Kalliokoski 3:33 lohottiin 15.1.1954 (Ark.nro 1:278) osiin 3:51-56. Osuus yhteisiin jakaantui tiloille 3:54 Piitanmaa, 3:55 Kalliokoski I ja 3:56 Kalliokoski manttaalien mukaisessa suhteessa. Tila Kalliokoski 3:56 lohottiin 14.9.1963 (Ark.nro 1:365) osiin 3:66-68. Lohkomisessa muodostuvat tilat saivat manttaalejaan vastaavat osuudet yhteisiin. Tulkinnan mukaan koko osuus jakaantui. Tila Koivukoski 3:4 lohottiin 23.1.1931 (Ark.nro 1:112) osiin 3:19-30. Tilat 3:28 Vähäkoski ja 3:29 Järvenneva saivat oman manttaalinsa mukaisen osuuden maa- ja vesialueisiin ja 3:30 Koivukoski sai muut osuudet. Tila Koivukoski 3:30 lohottiin 7.10.1941 (Ark.nro 1:205) osiin 3:38-42. Kaikki tilat saivat osuuden yhteisiin manttaalinsa mukaan. Tulkinnan mukaan koko osuus jakaantui. Tila Koivukoski 3:42 lohottiin 18.12.1998 (Ark.nro 214:1998:78) osiin 3:100-101. Osuudet yhteisiin jakaantuivat pinta-alojen suhteessa. Osuusluvut on laskettu kuudella desimaalilla. Tilaan Turvealho 3:100 liitettiin 19.9.2001 (Ark.nro 214:2001:56) määräala tilasta Tuomikoski 3:97, joka ei saanut osuutta yhteisiin. Lohkomisen jälkeen tilat ovat 3:103 Turvealho ja 3:97 Tuomikoski. Osuusmanttaalit talon nro 3 osalta ovat; 3:10 Pitkäranta 0,0013 3:11 Harju 0,0004 3:28 Vähäkoski 0,0064 3:29 Järvenneva 0,0081 3:38 Koivukoski I 0,0779 3:39 Suntti 0,0018 3:41 Haanpää 0,0003 3:49 Kivelä 0,0013 3:54 Piitanmaa 0,0094 3:55 Kalliokoski I 0,0077 3:67 Pintahinen 0,0028 3:68 Kalliokoski 0,0075 3:72 Hannala 0,0042 3:84 Vanhamoisio 0,0025 3:86 Mukkala I 0,004183 3:93 Korkiamäki 0,0165 3:97 Tuomikoski 0,0833 3:101 Koivukoski 0,002449 3:103 Turvealho 0,011551 3:105 Saloharju 0.000917 0,2500 Talo nro 4 Koukku, manttaali 0,1667 Koukun talo nro 4 halottiin 28.2.1913 (Ark.nro 1:44) osiin 4:1-2. Vesialuetta ei jaettu, joten se jäi halkomisessa muodostettujen tilojen yhteiseksi. Osuusmanttaalit talon nro 4 osalta ovat; Rauhala 0,0347 4:40 Ylikoski 0,03474:39 4:49 Hakamäki 0,0417 4:50 Vaarinpelto 0,0010 4:51 Myllyoja 0,0129 4:52 Koukku II 0,0404 4:53 Koukku 0,0013 0,1667
Talo nro 5 Sällinluoma, manttaali 0,3750 Sällinluoman talo nro 5 halottiin 1.4.1892 (Ark.nro 1:21) osiin 5:1-2. Vesialuetta ei jaettu, joten se jäi halkomisessa muodostettujen tilojen yhteiseksi. Tila Sällinluoma 5:1 lohottiin 13.10.1910 (Ark.nro 1:35) osiin 5:3-5. Lohkomisselityksessä on merkintä vain yhteisistä teistä. Tulkinnan mukaan osuus yhteisiin jakaantuu manttaalien mukaan tiloille 5:3 Harju, 5:4 Mäki ja 5:5 Sällinluoma. Tila Lauri 5:2 lohottiin 26.3.1912 (Ark.nro 1:41) osiin 5:6-8. Lohkomisselityksessä on merkintä vain yhteisistä teistä. Tulkinnan mukaan osuus yhteisiin jakaantuu manttaalien mukaan tiloille 5:6 Juhola, 5:7 Alhonmäki ja 5:8 Lauri. Tila Sällinluoma 5:5 lohottiin 13.5.1912 (Ark.nro 1:42) osiin 5:9-19. Pöytäkirjan mukaan kaikki maarekisterissä mainitut yhteiset jäävät kaikkien tilojen yhteisksi. Vaikka vesialueista ei erikseen mainita tulkitsen, että kaikki muodostetut tilat saavat manttaalinsa mukaisen osuuden vesialueisiin. Tilat 5:12-17 lohottiin 16.3.1919 (Ark.nro 1:65) yhdessä osiin 5:20-21. Lohkomisselityksessä ei ole mainintaa yhteisalueosuuksista. Tulkinnan mukaan tilat 5:20 Ylinen ja 5:21 Viitala saivat manttaalinsa mukaisen osuuden yhteisiin. Osuusmanttaalit talon nro 5 vesialueiden 214-401-876-9 Karvianjoki 5 ja 214-401-876-18 Alhonjärvi, joilla on samat osakkaat, osalta ovat; 5:10 Yliluoma 0,0138 5:18 Pitkäranta 0,0086 5:19 Heittola 0,0122 5:21 Viitala 0,0425 5:63 Harju 0,0104 5:82 Ylämäki 0,0004 5:83 Mäki 0,0081 5:93 Lauri 0,1521 5:94 Rantakeidas 0,0001 5:95 Keitaanranta 0,0001 5:96 Nevanranta 0,0001 5:97 Alhonlahti 0,0003 5:102 Ylinen 0,0283 5:103 Rantasipi 0,0003 5:106 Sällinluoma 0,0243 5110 Harjunen 0,0138 5:112 Mäensivu 0,0133 5:114 Alhonmäki 0,0177 5:142 Aittoharju 0,0035 5:145 Alamäki 0,0080 5:147 Juhola 0.0171 0,3750
Talo nro 6 Riihiluoma, manttaali 0,2500 Riihiluoman talo nro 6 halottiin 1.11.1895 (Ark.nro 1:25) osiin 6:1-2. Vesialuetta ei jaettu, joten se jäi halkomisessa muodostettujen tilojen yhteiseksi. Tila Riihiluoma 6:1 lohottiin 17.10.1910 (Ark.nro 1:34) osiin 6:3-9. Lohkomisselityksessä ei ole merkintää osuudesta yhteisiin. Tulkinnan mukaan kaikki tilat saivat manttaalinsa mukaisen osuuden yhteisiin. Tila Tuomi 6:24 lohottiin 15.4.1954 (Ark.nro 1:297) osiin 6:43-46. Tilat 6:44 Uusi-Tuomi, 6:45 Vanha-Tuomi ja 6:46 Tuomi saivat manttaaliaan vastaavan osuuden tilan 6:24 osuudesta yhteisiin eli koko osuus jakaantui näille tiloille manttaalien suhteessa. Tila Tuomi 6:54 lohottiin 20.9.1973 (Ark.nro 1:420) osiin 6:57-58. Tila 6:57 Oskala sai manttaalinsa mukaisen osuuden tilan 6:54 osuudesta Alhonjärven vesialueeseen. Muut osuudet jäivät kantatilalle 6:58 Tuomi. Tila 6:57 Oskala on 22.10.1986 yhdistetty tilaan 6:71 Urhola. Tilat Uusi-Tuomi 6:44, Vanha-Tuomi 6:45 ja 6:75 Tuomi yhdistettiin tilaan 6:82 Mäensivu, joka lohottiin 7.10.1998 (Ark.nro 214:1998:44) osiin 6:83 Hautamäki ja 6:84 Mäensivu ja samalla siirrettiin määräala tilaan 5:145 Alamäki. Osuudet yhteisiin jakaantuivat pinta-alojen suhteessa. Osuusluvut on laskettu kuudella desimaalilla. Tila Riihiluoma 6:21 lohottiin 28.6.1939 (Ark.nro 1:193) osiin 6:32-36. Kaikki tilat saivat osuuden yhteisiin manttaalinsa mukaan eli tilan 6:21 koko osuus jakaantui manttaalien suhteessa tiloille 6:32 Hakavainio, 6:33 Riihivainio, 6:34 Alhojärvi, 6:35 Kortesneva ja 6:36 Riihiluoma. Osuusmanttaalit talon nro 6 vesialueen 214-401-876-8 Karvianjoki 6 osalta ovat; 5:145 Alamäki 0,024264 6:9 Talvitie 0,0125 6:13 Saares 0,0135 6:15 Jokipii 0,0036 6:35 Kortesneva 0,0064 6:40 Riihiluoma 0,0295 6:42 Hakavainio 0,0031 6:50 Riihivainio 0,0037 6:53 Saares 0,0390 6:55 Raja-alho 0,0004 6:56 Kortesniemi 0,0156 6:61 Kilpistönlahti 0,0004 6:62 Kilpistö 0,0003 6:63 Alhojärvi 0,0041 6:66 Onnela 0,0002 6:71 Urhola 0,0002 6:72 Haaparanta 0,0008 6:73 Alhojärvi 0,0175 6:74 Kivikko 0,0005 6:77 Silmu 0,0136 6:83 Hautamäki 0,000947 6:84 Mäensivu 0,059889 0,2500 Yksikön 214-401-876-17 Alhonjärvi 6 osalta tilojen 5:145 Alamäki, 6:66 Onnela, 6:71 Urhola, 6:74 Kivikko, 6:83 Hautamäki ja 6:84 Mäensivu osuudet on laskettava erikseen, koska tila 6:57 Oskala sai manttaalinsa mukaisen osuuden Alhonjärven vesialueeseen. Osuusmanttaalit Alhonjärveen ovat näiden tilojen osalta; 5:145 Alamäki 0,024207 6:66 Onnela 0,0002 6:71 Urhola 0,0004 6:74 Kivikko 0,0005 6:83 Hautamäki 0,000945 6:84 Mäensivu 0,059748
Talo nro 7 Kovaluoma, manttaali 0,5000 Kovaluoman talo nro 7 halottiin 9.11.1889 (Ark.nro 1:18) osiin 7:1-2. Vesialuetta ei jaettu, joten se jäi halkomisessa muodostettujen tilojen yhteiseksi. Tila Jankkari 7:10 lohottiin 23.3.1926 (Ark.nro 1:69) osiin 7:18-21. Lohottavat tilat saivat manttaalinsa mukaan osuutta tilan yhteisiin tiluksiin ja vesialueeseen. Tilat 7:18 Lahti, 7:19 Takala ja 7:20 Pitkäkoski saivat osuuden manttaalinsa mukaan. Palstatilan 7:13 osuus jäi kantatilalle 7:21 Jankkari. Tila Jankkari 7:21 lohottiin 20.10.1931 osiin 7:28-29. Tila 7:29 Mäkiranta (jm 7:21 b) sai oman manttaalinsa mukaan osuutta yhteisiin ja säästöosuus jäi tilalle 7:28 Jankkari. Tila Perkiömäki 7:70 lohottiin 12.1.2001 (Ark.nro 214:2001:3) osiin 7:123 Laurinmäki ja 7:124 Perkiömäki, jolloin molemmat tilat saivat osuuden yhteisiin pinta-alojen suhteessa. Osuudet on laskettu kuudella desimaalilla. Osuusmanttaalit talon nro 7 vesialueiden 214-401-876-10 Karvianjoki 7 ja 214-401-876-22 Pukanluoma 7, joilla on samat osuudet, osalta ovat; 7:14 Varpuala 0,0160 7:19 Takala 0,0001 7:48 Maja 0,0004 7:49 Ylikoski 0,0015 7:59 Ylinen 0,0080 7:60 Luoma 0,0111 7:61 Hakala 0,0111 7:63 Mäkiluoma 0,0048 7:64 Kalliomäki 0,0096 7:65 Marjoniemi 0,0095 7:69 Perkiö 0,0027 7:73 Hautaneva 0,0015 7:74 Hautamäki 0,0012 7:78 Nevala 0,0079 7:86 Peräkorpi 0,0026 7:88 Lankoski 0,0415 7:89 Lankoski 1 0,0093 7:90 Kallioniemi 1 0,0046 7:91 Luomaniemi 0,0032 7:92 Välimaa 0,0031 7:93 Viinamäki 0,0032 7:95 Yliluoma 0,0111 7:96 Vähälä 0,0011 7:97 Vähätalo 0,0601 7:99 Ojala 0,0019 7:100 Hiekkakangas 0,0002 7:101 Pitkäkoski 0,0291 7:102 Tontinhaka 0,0002 7:103 Kovaluoma 0,1205 7:105 Mäntykangas 0,0007 7:106 Koivukoski 0,0014 7:107 Rinne 0,0011 7:108 Myllyrinne 0,0033 7:113 Koivisto 0,0129 7:117 Lahti 0,0004 7:118 Jankkari 0,0601 7:122 Mäkiranta 0,002356 7:123 Laurinmäki 0,000540 7:124 Perkiömäki 0.007060 7:125 Jokirinne 0.033044 0,5000
Talot nrot 8 Korteisto ja nro 9 Mäkelä muodostavat yhdessä vesioikeudellisen kylän, jossa ovat vesialueet 214-401-876-12 Karvianjoki 89 ja 214-401-876-21 Pukanluoma 89, joilla kummallakin on samat osakastilat. Talo nro 8 Korteisto, manttaali 0,2916 Korteiston talo nro 8 halottiin 1.5.1835 (Ark.nro 1:6) osiin 8:1-2. Vesialuetta ei jaettu, joten se jäi halkomisessa muodostettujen tilojen yhteiseksi. Tilasta Uusitalo 8:11 erotettiin palstatilat 8:13-14 ja tilasta Rauhala 8:12 palstatila 8:16, jonka jälkeen tilat lohottiin 23.12.1926 (Ark.nro 1:80) yhdistettynä osiin 8:18-34. Kaikka tilat saivat manttaalinsa mukaisen osuuden yhteisiin, jonka lisäksi paistatilojen manttaaliosuudet tulivat tiloille 8:23 Raiskio (0,0005), 8:25 Huhtaniemi (0,0021) ja 8:34 Rauhala (0,0045). Tila Nevala 8:35 lohottiin 10.1.1936 (Ark.nro 1:157) osiin 8:67 Sinisaari ja 8:68 Nevala. Molemmat tilat saivat manttaalinsa mukaisen osuuden yhteisiin. Tulkinnan mukaan koko osuus jakaantui. Tila Nevala 8:68 lohottiin 3.5.1943 (Ark.nro 1:202) osiin 8:80 Nevakko ja 8:81 Nevala. Tila Nevakko 8:80 sai manttaalinsa mukaan osuutta yhteisiin maa- javesitiluksiin. Tulkinnan mukaan koko osuus jakaantui. Tila Rantamäki 8:128 lohottiin 23.12.1999 (Ark.nro 214:1999:75) osiin 8:172 Rahkola ja 8:173 Rantamäki, jolloin molemmat tilat saivat osuuden yhteisiin pinta-alojen suhteessa. Osuudet on laskettu kuudella desimaalilla. Osuusmanttaalit talon nro 8 osalta ovat; 8:20 Lemppu 0,0014 8:22 Heinonen 0,0014 8:25 Huhtaniemi 0,0057 8:27 Ihanamäki 0,0019 8:30 Lauttari 0,0015 8:33 Kartano 0,0008 8:44 Kauppila 0,0002 8:46 Laurila 0,0002 8:47 Hietakangas 0,0001 8:61 Lautaneva 0,0018 8:62 Kivineva 0,0043 8:63 Hautala 0,0007 8:67 Sinisaari 0,0007 8:76 Mäkelä 0,0005 8:77 Tuomisto 0,0005 8:80 Nevakko 0,0007 8:81 Nevala 0,0027 8:83 Salonen 0,0003 8:84 Kulmala 0,0061 8:85 Luomansuu 0,0108 8:86 Mäntykangas 0,0003 8:87 Kankaristo 0,0029 8:98 Vanhatalo 0,0411 8:100 Ahonperä 0,0010 8:103 Moisio 0,0005 8:104 Kytölä 0,0024 8:113 Raiskio 0,0079 8:121 Rauhala 1 0,0234 8:122 Arola 0,0059 8:123 Arola 1 0,0122 8:124 Rauhala 0,0243 8:126 Hiulumäki 0,0091 8:127 Pienimäki 0,0017 8:135 Uusitalo 0,0070 8:138 Järvinen 0,0004 8:141 Välimäki 0,0093 8:144 Tapiola 0,0019 8:145 Lautaoja 0,0169 8:150 Ylänne 0,0003 8:151 Ylänkö 0,0232 8:153 Hohkala 0,0089 8:155 Kotiranta 0,0029 8:160 Haanpää 0,0026 8:162 Kotiranta 0,0090 8:167 Niemi 0,0032 8:168 Luomaniemi 0,0071 8:169 Rinnet 0,0075 8:172 Rahkola 0,004624 8:173 Rantamäki 0,000276 53:0 Liisala 0,0028 54:0 Ranksu 0.0070 0,2905
Talo nro 9 Mäkelä, manttaali 0,2916 Mäkelän talo nro 9 halottiin 6.10.1846 (Ark.nro 1:8) osiin 9:1-2. Vesialuetta ei jaettu, joten se jäi halkomisessa muodostettujen tilojen yhteiseksi. Tila Penttilä 9:46 lohottiin 17.10.1997 (Ark.nro 1:615) osiin 9:103 Kangas, 9:104 Koiraluoma ja 9:105 Penttilä. Kaikki tilat saivat pinta-alansa mukaisen osuuden yhteisiin. Osuudet on laskettu kuudella desimaalilla. Tila Käkelä 9:61 Käkelä halottiin 1.7.2000 (Ark.nro 214:1998:80) osiin 9:106-112. Osuudet yhteisiin jakaantuivat halkomisosuuksien mukaan ja ne on laskettu kuudella desimaalilla. Tila Vataja I 9:81 lohottiin 13.12.2000 (Ark.nro 214:200:44) osiin 9:113 Opastaja ja 9:114 Vataja I. Molemmat tilat saivat pinta-alansa mukaisen osuuden yhteisiin. Osuudet on laskettu kuudella desimaalilla. Osuusmanttaalit talon nro 9 osalta ovat; 9:40 Korteisto 0,0365 9:45 Viherranta 0,0182 9:60 Koivusaari 0,0496 9:67 Vaarila 0,0091 9:68 Piitta 0,0091 9:69 Mäntysaari I 0,0091 9:71 Mäkelä 0,0365 9:84 Lähdekumpu 0,0002 9:85 Jokirinne 0,0003 9:90 Ylitalo 0,0460 9:103 Kangas 0,006737 9:104 Koiraluoma 0,007222 9:105 Penttilä 0.004241 9:106 Armonpaista 0,002071 9:107 Riitahaka 0,005177 9:108 Pentinkulma 0,002071 9:109 Käkelä 0,012425 9110 Oksanen 0,006212 9:111 Impilä 0,006213 9:112 Mäkelä 0,015531 9:113 Opastaja 0,001976 9:114 Vataja I 0.007124 0,2927
Talo nro 10 Hautala, manttaali 0,1250 Hautalan talo nro 10 lohottiin 29.7.1907 (Ark.nro 1:31) osiin 10:1-2. Lohkomisselityksessä ei ole mainintaa vesialueista. Vesialuetta ei erotettu yhteiseksi. Tila Hautala 10:4 lohottiin 26.6.1930 (Ark.nro 1:103) osiin 10:5-9. Pöytäkirjan mukaan erotettavat tilat ovat osallisia kantatilan vesialueisiin ja muihin yhteisiin. Tulkinnan mukaan talon nro 10 vesialue tuli näiden tilojen yhteiseksi manttaalien suhteessa. Osuusmanttaalit talon nro 10 vesialueiden 214-401-876-7 Karvianjoki 10 ja 214-401-876-16 Alhonjärvi 10, joilla on samat osuudet, osalta ovat; 10:5 Kangas 0,0048 10:8 Järvenneva 0,0090 10:12 Kolmihaara 0,0011 10:18 Hirvilampi 0,0052 10:20 Kovamäki 0,0077 10:23 Ruuhineva 0,0012 10:25 Virta 0,0007 10:26 Virranmaa 0,0023 10:31 Aurinkola 0,00001 10:33 Kulmasalo 11 0,0025 10:34 Oppaankangas 0,0258 10:35 Hautahalme 0,0001 10:36 Alhoniemi 0,0005 10:39 Koivumäki 0,0001 10:40 Hautala 0,0464 10:42 Perämaa 0,01759 0,1250
Talo nro 11 Honkasalo, manttaali 0,2500 Honkasalon talo nro 11 halottiin 1.5.1835 (Ark.nro 1:6) osiin 11:1-2. Vesialuetta ei jaettu, joten se jäi halkomisessa muodostettujen tilojen yhteiseksi. Osuusmanttaalit talon nro 11 vesialueiden 214-401-876-14 Karvianjoki 11 ja 214-401-876-19 Pukanluoma 11, joilla on samat osakkaat, osalta ovat; 11:56 Metsäneva 0,0011 11:57 Lähdetniemi 0,0011 11:82 Koivisto 0,0113 11:89 Honkaranta 0,0600 11:90 Honkasalo 0,0650 11:93 Kiviharju 0,0010 11:94 Lehto 0,0012 11:98 Pikkusilta 0,0014 11:103 Vähä-Koivisto 0,0031 11:108 Mäntysalo 0,1048 0,2500
Talo nro 12 Kavoluoma, manttaali 0,3750, ja talo nro 13 Ristiluoma, manttaali 0,1667, eivät rajoitu vesialueisiin Alahonkajoen kylässä.
Talo nro 14 Kivioja, manttaali 0,1250 Kiviojan talosta nro 14 lohotut tilat 14:1-6, 14:8 ja 14:14 eivät saaneet osuutta yhteisiin eikä vesioikeuteen. Kiviojan tila 14:15 halottiin 4.11.1921 (Ark.nro 1:204) osiin 14:23-26. Vesialuetta ei jaettu, joten se jäi halkomisessa muodostettujen tilojen yhteiseksi. Tiloista Kivioja 14:26 ja Pajamäki 14:32 lohottiin 3.3.1987 (Ark.nro 1:528) tila 14:46 Kurkikeidas, joka sai osalukuosuuttaan vastaavan osuuden kummankin tilan osuudesta yhteisiin. Osuusmanttaalit talon nro 14 vesialueen 214-401-876-11 Karvianjoki 14 osalta ovat; 14:24 Mäntysaari 0,0313 14:38 Vataja 0,0312 14:39 Vataja I 0,0078 14:42 Kurkikeidas II 0,0032 14:43 Yrjölä 0,0124 14:46 Kurkikeidas I 0,0151 14:47 Kivioja 0,0190 14:48 Pajamäki 0,0050 0,1250
Talo nro 15 Santanen, manttaali 0,1250 Santasen talo nro 15 lohottiin 10.5.1927 (Ark.nro 1:82) osiin 15:1-4. Pöytäkirjan mukaan erotetut tilat saivat manttaalinsa mukaan osuutta yhteisiin tiluksiin ja vesioikeuteen. Tulkinnan mukaan talon nro 15 vesialue tuli tilojen 15:1-4 yhteiseksi manttaalin mukaisessa suhteessa. Osuusmanttaalit talon nro 15 vesialueen 214-401-876-23 Pukanluoma 15 osalta ovat; 15:2 Myllyluoma 0,0144 15:3 Sainio 0,0063 15:8 Luomaranta 0,0051 15:13 Aromaa 0,0040 15:14 Uusi-Santanen 0,0224 15:15 Kotiranta 0,0051 15:16 Rajamäki 0,0011 15:18 Myllykoski 0,0110 15:24 Santasten koulu 0,0045 15:26 Santanen 0,0450 15:27 Kivimäki 0,0026 53:0 Liisala 0,0010 54:0 Ranksu 0,0025 0,1250
Talo nro 16 Pukanhaava, manttaali 0,1667 Pukanhaavan talo nro 16 lohottiin 22.10.1888 (Ark.nro 1:15) osiin 16:1 Pukanhaava ja 16:2 Härkisaari. Lohkomisselityksessä ei ole mainintaa vesialueista. Vesialueita ei erotettu yhteiseksi. Vesialue jäi kantatilalle 16:1 Pukanhaava. Tila Pukanhaava 16:1 lohottiin 17.5.1927 (Ark.nro 1:89) osiin 16:3-6. Pöytäkirjan ja lohkomiskirjan mukaan lohottavilla osilla ei ole osuutta yhteisiin eikä vesialueeseen, joka on tulkittu kylän yhteiseksi. Osuus yhteisiin vesialueisiin jäi kantatilalle 16:6 Metsä-Pukanhaava. Tila Metsä-Pukanhaava 16:6 lohottiin 9.3.1955 (Ark.nro 1:304) osiin 30:0 sekä 16:12-17. Tila Maretlammi 16:12 sai omaa ja tilojen 16:14-17 osalukuja (0,2576) vastaavan osuuden, tila Uusitalo 16:13 oman osalukunsa (0.0783) mukaisen osuuden ja tila Rajaniemi 30:0 tilasta 16:6 saamansa osaluvun (0.0743) mukaisen osuuden tilan 16:6 osuudesta yhteisiin maa- ja vesialueisiin. Osuusmanttaalit talon nro 16 vesialueen 214-401-876-24 Pukanluoma 16 osalta ovat; 16:12 Maretlammi 0,1047 16:13 Uusitalo 0,0318 30:0 Rajaniemi 0,0302 0,1667
Talo nro 17 Myllyniemi, manttaali 0,1250, ei rajoitu vesialueeseen Alahonkajoen kylässä.
Talo nro 18 Koivusalo, manttaali 0,1250 Talo nro 18 lohottiin 17.3.1898 (Ark.nro 1:27) osiin 18:1-3. Lohkomisselityksessä ei ole mainintaa vesialueista. Vesialuetta ei erotettu yhteiseksi. Tila Koivusalo 18:3 halottiin 19.4.1899 (Ark.nro 1:29) osiin 18:4-5. Vesialuetta ei jaettu, joten se jäi halkomisessa muodostettujen tilojen yhteiseksi. Tila Koivusalo 18:4 lohottiin 8.9.1933 (Ark.nro 1:134) osiin 18:10-12. Pöytäkirjaan kirjatun päätöksen mukaan lohkotilat Alakoski 18:10 ja Lehtimäki 18:11 saivat manttaalinsa mukaisen osuuden yhteisiin tiluksiin ja vesialueeseen. Tulkinnan mukaan aikaisemmin erotettujen paistatilojen 18:6-7 osuus jäi kantatilalle Koivusalo 18:12. Osuusmanttaalit talon nro 18 vesialueen 214-401-876-20 Pukanluoma 18 osalta ovat; 18:10 Alakoski 0,0054 18:21 Uusikoski 0,0013 18:23 Kangas 0,0009 18:27 Hirvenkuoppa 0,0023 18:28 Lehtimäki 0,0022 18:31 Koivurinne 0,0159 18:34 Lekkerinmaa 0,0186 18:36 Koivusalo 0,0159 18:41 Hautamäki 0,0156 18:43 Mäki 0,0156 18:44 Jokiniemi 0,0156 18:48 Hautaluoma 0,0157 0,1250
Talo nro 19 Multisilta, manttaali 0, 1250 Talo nro 19 lohottiin 14.8.1914 (Ark.nro 1:50) osiin 19:1-5. Lohkomisselityksessä ei ole mainintaa vesialueista. Vesialuetta ei erotettu yhteiseksi. Multisillan tila 19:5 halottiin 26.1.1920 (Ark.nro 1:63) osiin 19:7-8. Vesialuetta ei jaettu, joten se jäi halkomisessa muodostettujen tilojen yhteiseksi. Osuusmanttaalit talon nro 19 vesialueen 214-4.01-876-13 Karvianjoki 19 osalta ovat; 19:8 Multisilta 0,1125 19:10 Yliranta 0,0125 0,1250
8 Osakasluettelojen vahvistaminen Osakasluettelot olivat esillä kokouksessa. Toimitusinsinööri päätti vahvistaa esitetyt osakasluettelot. Toimitusinsinööri selosti osakasluettelon käyttöä yhteisalueen kokouksissa. Mahdollisia osuuksien siirtoja ja yhteisten alueiden yhdistämisiä selvitettiin. Toimitusinsinööri vastasi tehtyihin kysymyksiin.
9 Takasenjärven vesioikeudelliset kylät ja vesijättöjen lunastushinnan jakaantuminen Takasenjärven vesijätön omistusoikeus on ratkaistava vesialueiden omistuksen mukaisesti. Alahonkajoen jakokunnan isojaossa 1.5.1835 Takasenjärveen rajoittuivat Alahonkajoen talot nro 1 Kavokoski ja nro 2 Velhonoja, Antilan kylän talo nro 6 Vähähaapakoski sekä Kruunun maat. Kruunun maitten kanssa 8.11.1889 tehdyssä tilusvaihdossa Takasenjärveen rajoittuneet Kruununmaat tulivat Alahonkajoen kylän talolle nro 3 Koivukoski. Vesioikeudellista kylistä edellä tehdyn ratkaisun mukaan Alahonkajoen kylän talot nro 1 Kavokoski ja nro 2 Velhonoja muodostavat kumpikin yksin vesioikeudellisen kylän. Alahonkajoen kylän talot nro 3 Koivukoski ja nro 4 Koukku muodostavat yhdessä vesioikeudellisen kylän. Honkajoen kunnassa on tehty perusselvitystä vesioikeudellisista kylistä. Sen mukaan Antilan kylän talo nro 6 Vähähaapakoski muodostaa yksin vesioikeudellisen kylän. Vesioikeudellisten kylien rajat yhtyvät hyvin 3.1.2001 rekisteröidyssä vesijätön lunastuksessa käytyihin rajoihin. Alahonkajoen kylän tilojen 1:1 Järvenranta, 1:3 Letto, 1:18 Järviniitty ja 1:19 Jokiranta lunastamat alueet kuuluvat Kavokosken talon nro 1 vesioikeudelliselle kylään. Alahonkajoen kylän tilojen 2:40 Järvelä, 2:42 Siltala ja 2:54 Kytömaa lunastamat alueet kuuluvat Velhonojan talon nro 2 vesioikeudelliseen kylään. Alahonkajoen kylän tilan 3:89 Salo lunastama alue kuuluu talojen Koivukoski nro 3 ja Koukku nro 4 vesioikeudelliseen kylään. Antilan kylän tilojen 6:13 Perkiö ja 6:20 Vähähaapakoski lunastamat alueet kuuluvat Vähähaapakosken talon nro 6 vesioikeudelliseen kylään. Alahonkajoen vesioikeudellisten kylien osakastilat ja niiden osuusmanttaalit on määrätty ja vahvistettu edellä tässä toimituksessa. Honkajoen kunnan Antilan kylän talo nro 6 Vähähaapakoski muodostaa oman vesioikeudellisen kylänsä. Talon manttaali on 0,1875. Vähähaapakosken talo nro 6 halottiin 3.3.1916 (Ark.nro 2:18-, Honkajoki) osiin 6:1-3. Vesialueita ei jaettu, joten ne jäivät halkomisessa muodostettujen tilojen yhteisiksi tilanosuuksien mukaan. Osuuksien jakaantuminen on selvitetty tilakohtaisesti rekisterimerkintöjen ja maanmittaustoimitusten pöytäkirjojen ym. asiakirjojen perusteella. Osuusmanttaalit ovat; 6:12 Luoma 0,0469 6:20 Vähähaapakoski 0,0937 6:24 Luomaranta 0,0235 6:25 Valkama 0,0234 0,1875 Näillä perusteilla voidaan tehdä laskelma lunastushintojen jakaantumisesta. Vesijätön lunastusten jälkeen yhteisiksi jääneet laskuojat on kiinteistöjärjestelmän selvyyden parantamiseksi perusteltua selittää tilojentiluksiin kuuluvana joutomaana. Yksikkö 99-402-878-7 Takasenjärven vesijättö liitetään kokonaan Antilan kylän tilaan Perkiö 6:13 ja yksikkö lakkaa. Yksikkö 214-401-878-3 Takasenjärven vesijättö liitetään kokonaan Alahonkajoen kylän tiloihin 1:1 Järvenranta, 1:3 Letto, 1:18 Järviniitty ja 1:19 Jokiranta sekä 3:89 Salo ja yksikkö lakkaa. Rajat on merkitty vesijätön lunastuksen kartalle.
10 Toimituskartta Toimituskartta käytetään NKRK-karttaa, jota täydennetään suoritettavien vesipiirirajankäyntien osalta. Vesipiirirajojen rajapisteet on määrätty Karvianjoessa ja Pukanluomassa kartan mukaisesti joen keskelle. Tarkka rajapisteen paikka maastossa on tarpeen mukaan määrättävissä rajankäynnillä. Sama koskee joen vesialueen ja ns. kovan maan rajaa, joka tarvittaessa käydään esimerkiksi vesijätön lunastuksessa. Joessa olevat jakamattomat saarekkeet kuuluvat vesialueeseen keskiviivan mukaan ellei muuta perustetta esitetä.
11 Toimitusmenot Kiinteistönmuodostamislain 212 §:n 2 momentin sekä 283 §:n nojalla kiinteistötoimitusmaksu ja muut toimituskustannukset suoritetaan valtion varoista. Kankaanpään kaupunki sitoutui vastaamaan 1/3 osan Takasenjärven osakasselvityksen kustannuksista samalla kun kaupunki ilmoitti olevansa halukas lunastamaan koko vesijätön. Vesijätön lunastivat kuitenkin siihen rajoittuvat tilat. Tulkintani mukaan lupaus osakasselvitysten kustannusten maksamisesta ei näin ollen ole voimassa. Osakkuusselvitys Takasenjärven osalta tulee tehdyksi samalla muun toimituksen kanssa. Kiinteistötoimitusmaksua ei asianosaisille määrätä.
12 Rekisteröinnistä ilmoittaminen Toimituksen kiinteistörekisteriin merkitsemisestä ilmoitetaan KMA:n 60 §:n mukaisesti. Uusien yhteisten vesialueiden osakasluettelot ja kartat lähetetään asianosaisten pyynnöstä kaikille kokouksessa olleille kullekin sen yhteisen alueen osalta, jossa hänen omistamansa kiinteistö on osakkaana.
13 Toimituksen lopettaminen Koska kaikki toimituksessa käsiteltäviksi päätetyt asiat oli käsitelty, lopetti toimitusinsinööri kokouksen ja ilmoitti muutoksenhakumahdollisuudesta ja siitä miten muutoksenhaussa on meneteltävä. Valitusosoitusta ei kukaan kokouksessa pyytänyt. Valitusosoitus ja jäljennös pöytäkirjasta on saatavissa Pirkanmaan - Satakunnan maanmittaustoimistosta Porista 18.2.2003 ja sen jälkeen.
Toimituspaikalla 11 päivänä helmikuuta 2003 Toimitusinsinööri Kalevi J. Uusiniitty
|