Kyrönkankaantie Hämeenkyröstä Kauhajoelle eli 'Suomesta
Pohjanmaalle' on vanha valtaväylä, yksi valtakunnan pääteistä, ja
aikanaan ainut kesäaikaan kuljettava yhteys Hämeenlinnasta Vaasaan.
Tie on toiminut sekä postitienä että nuijasodan, ison vihan ja Suomen
sodan aikaisena sotatienä.
Alkujaan väylä on
vakiintunut keskiajalla eränkäynnin maakuljetusten
yhteydessä. Jo tuolloin se lienee kulkenut suunnilleen samalla kohtaa,
kuin missä
tapaamme sen kartoissa 1650-luvulta.
Kuninkaista Kustaa II Aadolf matkusti Kyrönkankaantiellä 1614
tullessaan Tornion kautta Suomeen sekä 1626 palatessaan Narvasta ja Aadolf Fredrick 1752 eerikinretkellään Suomessa.
Kyrönkankaantie ja sen maisemat ovat säilyneet
varsin luonnontilaisina, joten tie on nykyisin erinomainen vaelluskohde ja reitti maamme
luontoon ja historiaan.
Vanhastaan tien nähtävyyksiä ja etappikohteita
ovat olleet Hämeen Hälläpyörä, Jämijärven Uhrilähde ja Kankaanpään
Kuninkaanlähde sekä mm. Hollon, Vehu-Varpeen, Soinin, Niinisalon, Kyrön Skanssin,
Nummijärven ja Hämes-Havusen kievarit.
Nykyisin tien varren kohteita ovat mm. Frantsilan
yrttitila Hämeenkyrössä, Ikaalisten kylpylä Ikaalisissa, Jämin hiihtoputki
Jämijärvellä, Kuninkaanlähde ja caravan-alue Kankaanpäässä,
kaupunginmuseo ja sotilaskoti Kankaanpään Niinisalossa, Kauhanevan-Pohjankankaan
kansallispuisto Karviassa sekä Hämes-Havunen Kauhajoella.
Kyrönkankaantie-sivut on
perustettu Leader+
hankkeena 2003 tien varren Lions-klubien muodostaman tietoimikunnan ja LC Karvian
toimesta.
Reuttamon Kehittämisyhdistys RDA ry |