Kyrönkankaantie Hämeenkyröstä Kauhajoelle eli 'Suomesta Pohjanmaalle' on vanha valtaväylä, yksi valtakunnan pääteistä, ja aikanaan ainut kesäaikaan kuljettava yhteys Hämeenlinnasta Vaasaan. Tie on toiminut sekä postitienä että nuijasodan, ison vihan ja Suomen sodan aikaisena sotatienä.

Alkujaan väylä on vakiintunut keskiajalla eränkäynnin maakuljetusten yhteydessä. Jo tuolloin se lienee kulkenut suunnilleen samalla kohtaa, kuin missä tapaamme sen kartoissa 1650-luvulta.

Kuninkaista Kustaa II Aadolf matkusti Kyrönkankaantiellä 1614 tullessaan Tornion kautta Suomeen sekä 1626 palatessaan Narvasta ja Aadolf Fredrick 1752 eerikinretkellään Suomessa.

Kyrönkankaantie ja sen maisemat ovat säilyneet varsin luonnontilaisina, joten tie on nykyisin erinomainen vaelluskohde ja reitti maamme luontoon ja historiaan.

Vanhastaan tien nähtävyyksiä ja etappikohteita ovat olleet Hämeen Hälläpyörä, Jämijärven Uhrilähde ja Kankaanpään Kuninkaanlähde sekä mm. Hollon, Vehu-Varpeen, Soinin, Niinisalon, Kyrön Skanssin, Nummijärven ja Hämes-Havusen kievarit.

Nykyisin tien varren kohteita ovat mm. Frantsilan yrttitila Hämeenkyrössä, Ikaalisten kylpylä Ikaalisissa, Jämin hiihtoputki Jämijärvellä, Kuninkaanlähde ja caravan-alue Kankaanpäässä, kaupunginmuseo ja sotilaskoti Kankaanpään Niinisalossa, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto Karviassa sekä Hämes-Havunen Kauhajoella.

Kyrönkankaantie-sivut on perustettu Leader+ hankkeena 2003 tien varren Lions-klubien muodostaman tietoimikunnan ja LC Karvian toimesta.

Reuttamon Kehittämisyhdistys RDA ry