Kuningas Kustaa II Adolfin Suomen vierailua varten kerättiin vuonna 1614 ruokatarpeita, seuraavassa sekä Ilmajoelta että Lapualta yhteensä kerätyt ylimääräiset veroesineet:

Wthj Ilmola war Ilmajoella oli
HKM^tt  2 Måltijden Hänen Kuninkaalliselle Majesteetilleen 2 ateriaa
F N^des Hertigh Carl 2 Måltijden Armolliselle Valtuutetulle Herttua Kaarlelle 2 ateriaa
Zachris Påål 4 Måltijden Sakari Paulille 4 ateriaa

Den till Wtgiora af Jlmola och Lappo Sochnar Siksi pitää kerätä Ilmajoelta ja Lapualta

Lähde: Kansallisarkisto: Voudintilit Pohjanmaan voutikunnan tilejä, Tarkastuksia talonpoikien valituksista sekä Kustaa II Adolfin ja herttua Karl Filipin matkaa varten toimitetuista elintarvikkeista 1614–1614 (4896a), Ilmajoki sivu 2, jakso 2 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2639063

Aiheesta verkossa: http://www.gutenberg.org/files/44858/44858-8.txt

© Antero Perttula 2022
Jalasjärven talojen historiaa, Jokipii

Utdrag öfwer Hemmanens ålder i Jalasjärwi, tagen utur de syne instrumenter och frihets bref man öfwerkommit.

11. Jokipi har 1669. blifwit uptagit, eller rättare, flyttadt ifrån ahtaasen suu, där det nu är. Ty at det för nämnde år atal redan warit et hemman är klart deraf at en dess åbo wid namn Berthel philipson år 1664. twistade med kiwistö hemmans åboe om pystykoski äng. Rååbrefwet emellan kiwistö och Jokipi af år 1657 bestyrcker ock tydel at Jokipi warit för 1669. Troligt synes at en så för delaktig lägenhet redan wid börian af 1600 haft sine ägare. Enär konung Gustaf Adolph, år 16__ reste härigenom til uhleå skal Han på Jokipi spisat middag och under en derpå tagen kort hwila drömt om Sitt före stående fälttog til Tyskland.    Hemmanet blef 1691. den 9. Martii klufwit. Modertomten heter Yli- den deraf utbrutne delen ala-jokipi.

”Lyhennelmä Jalasjärven talojen iästä (historiasta). Lähteinä on käytetty talokatselmusten toimituskirjoja ja talojen saamia verovapausvuosikirjeitä."

"11.  Jokipiin talo on otettu viljelyyn vuonna 1669 tai oikeammin, se on siirretty Ahtaasensuusta sinne, missä se nyt sijaitsee. Se on siis mainittuna vuosisatana jo ollut yksi talo, josta on selitetty, että asukas nimeltään Perttu Filipinpoika on vuonna 1664 riidellyt Kivistön talon asukkaan kanssa Pystykosken niitystä.* Rajakirja Kivistön ja Jokipiin välille on vahvistettu vuonna 1657** joka osoittaa Jokipiin olleen ennen vuotta 1669. On todennäköistä, että siellä on jollakin tilalla jo 1600-luvun alussa ollut omistaja, kun kerran kuningas Kustaa Adolf vuonna 16?? matkusti tätä kautta Ouluun. Hän lienee nauttinut päivällistä Jokipiissä. Lyhyen tauon aikana Hän oli haaveillut tulevasta Saksan sotaretkestään. Talo on jaettu 9. maaliskuuta vuonna 1691. Kantapaikka nimettiin Yli- ja siitä erotettu osa Ala-Jokipiiksi.”

Lähde: Kansallisarkisto Jalasjärven seurakunta Kalusteluettelo 1750–1813 (II Ha:1), jaksot 39–41 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8758089

Katso SAY Ilmajoki 1655–1674 sivu 22, jakso 22:  http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=64900
Jokipii mainitaan ensi kerran vuonna 1661.

*Larβ Philpuβon (Kivistö) j Jalax Jerfwij beswäradhe sigh öfl^r sijn Brodher Bertill Philipβon (Jokipii) ibm dett han honom ifrå sin Engh Pista Kåskj Ahro, om 5. Skrinder trängia will, ahnhållandes altså Larβ hans brodher wille upwjβa Sijn Skiäll hwar medh, han sigh den Engen tillägna kan? Bertill Philipβon hadhe inthet Skiäl medh hwilka han till be^te Engh komma kundhe, wthan föregaff Engen wndan hans booställe wara, der doch Larβ medh NembdeMannens Grellβ Philipβons Sampt Sijne Grannars intygande bewiste, Pista Kåski Engh af ållder Larβes hemman tillhöra, och Råån deem Emellan ware j een Stoor steen i be^te Pista Kåskj. Effter ofwanskreffne Skiäll Nembdens Sluut dett 1. och 18. Cap. i Jord. B: dömbdes offwanbe^te Pestejokj Ahro under Larβ Philpβons hemman till oklandra possession Ewärdeligen lydha, Widh Straff för Heredz dom quall, som Lagh förmå.

Lähde: Kansallisarkisto: Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1659–1664 (KO a:14) jakso 436, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3717507

**Kom för Rätten Lars Philiphβon j JalaxJerfwj huilken af ödhe haf^r uptagit ett Hemman i Samma by Kifwesto be^nd och inlade i Retten een Specification och förteckningh på dhes Rår och Röör innom hwilkäs ägor bådhe Skogh, åcker och Engh ähre begripne, som äro Först Saranähes? genast till skogz nårr om Kifuistonoija och Heinänewa och endås Råår in på den sijdhan wedh Pandaneua?, På Södre Sidhan ähre deβe Nemgl. Woohiloomanβuu worenmeki, der ifrå på nårsijdhan om Sickamäcki och sedan till Sijnglion? Satho och lyfftes så mitt wedh Lappinäfwa, Såβom och Trenne Ängiar, …

Lähde: Kansallisarkisto Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1657–1658 (KO a:10), Ilmajoen talvikäräjät 24. ja 26.1.1657, sivut 60v–62. jakso 62 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3709963

Katso myös: Då Företrädde Jacob Marcusson i JalaxJefwi och begärade at Optagat ett Nybygge och af deβ Lägenheet ⅙ Skatt at Vtgöra, dhet Nembden witnade ingen Åbo å warit sedan klubbe krijget, och nu Altöfwer Skog gångit; Så emedan H^s G N^es huilken H^ns K: Maij^t denne Sochnen AllerNådigast Donerat hafwa,…

Lähde: Kansallisarkisto: Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1653–1654 (KO a:8), Ilmajoen käräjät 10.3.1654, sivut 334–62. jakso 346 – http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708632

Lähteessä Otavan tietosanakirja III Helsinki 1911: palsta 1424: ”Jokipii. 1. Talo, jossa Kustaa II Adolf on viettänyt yön Jalasjärvellä” (Kirjoittaja on ollut: K.S. = Kaarle Soikkeli sacri ministerii candidatus = pyhän pappisviran kandidaatti).

© Antero Perttula 2022

Pohdintaa kysymykseen kävikö Kustaa II Adolf Jokipiissä

Perttu Vilpunpoika (Bertill Philipβon) Jokipiin isä Vilppu Jaakonpojan (Philpus Jacobβon) menehtyi vuonna 1661. Perukirjoitus tehtiin samana vuonna 4. lokakuuta. Perinnönjako, jonka olivat todistaneet paikallisen seurakunnan kirkkoherra ja lautamies Valentin Hannunpoika, vahvistetiin Ilmajoen käräjillä 17. tammikuuta vuonna 1662¹⁾.

Vilpulla oli kuollessaan hengissä Pertun lisäksi pojat Reijo (Greelβ) ja Lauri (Lars) sekä tyttäret Anita (Agneta), Riitta (Britha) ja Silja (Cicilia). Myös vaimo eli edelleen leskenä.
 

Perinnönjaossa leski sai päältä:

• puhtaana rahana 70 kuparitaaleria

• nuoren hevosen arvoltaan 20 taaleria

• kaksi lehmää arvoltaan 16 taaleria kappale

• kolmen vuoden ikäisen mullin arvoltaan 8 taaleria

• kolme lammasta kolme taaleria

Sisarusten kesken Perttu oli tehnyt sopimuksen. Sen mukaan kumpikin veli sai:

• talosta ja maista 33 kuparitaaleria

• kolme lehmää ja

• kahden vuoden ikäisen mullin

Sisarukset saivat kukin puolet siitä, mitä veljet:

• talosta ja maista 16 kuparitaaleria 16 äyriä

• lehmän ja

• yhden vuoden ikäisen vasikan

Jakoon olivat kaikki tyytyväisiä. Talo vaikutti olleen tyypillinen suomalainen maatila.

Pystykoskenalustan niitty

Jalasjärven Kannon talon isäntä, lautamies Severi Juhonpoika (Söffringh Johanβon) valitti Ilmajoen käräjillä tammikuun 17. päivänä vuonna 1661, että Perttu Vilpunpoika oli ominut itselleen Pystykoskenalustan niityn²⁾. Perttu kertoi, että se oli aikoinaan kuulunut hänen talonsa alaisuuteen. Edesmennyt Jaakko Hannunpoika oli tuomiossaan määrännyt, että tilat voivat lunastaa itselleen takaisin niitä niittyjä, jotka niiden taloihin ovat joskus kuuluneet. Lautakunta vahvisti tuollaisen tuomion tapahtuneen. Sen vuoksi Perttu oli lunastanut niityn 33 kuparitaalerilla. Siitä hän oli maksanut 30 taaleria ja kolme on rästissä. Lautakunta päätti, että tuomio pitää tuoda esiin seuraavilla käräjillä ja Pertun pitää suorittaa loppu velka todistajien läsnä ollessa.

Perttu toi asiansa uudelleen esiin käräjillä 17. tammikuuta vuonna 1662³⁾. Hän sanoi maksaneensa niitystä Severi Juhonpojalle koko summan 33 kuparitaaleria. Severi ilmoitti tyytyväisyytensä asiaa. Niinpä oikeus vahvisti niityn palautuksen ja Pystykoskenalustan niitty kuului nyt Pertun taloon.

Jokipiin niitty

Vuoden 1661 tammikäräjillä oli toinenkin talojen välinen niittyriita. Severi Juhonpoika (Kanto) oli luovuttanut Perttu Vilpunpojan isälle Vilppu Jaakonpojalle Kivistönluhdan niityn. Sitten havaittiin, että niitty kuuluikin autiotaloon, jota viljeli Vilpun toinen poika Lauri Vilpunpoika (Kivistö). Severi antoi Vilpulle Kivistönluhdan niityn tilalle Jokipiin niityn (Jokipijl Engh). Oikeus halusi selvittää, ketkä niittyjen oikeat omistajat olivatkaan. Katselmuksen tekijöiksi määrätiin Jaakko Yrjönpoika Koskela ja Mikko Joosepinpoika. Heidän piti tuoda selvitys esille seuraavilla käräjillä.

Lautamiesten niittyselvitys käsiteltiin vuoden 1662 tammikuun 7. päivän käräjillä. Todettiin yksimielisesti, että Kivistön niitty kuului vanhastaan autiotaloon, jota viljeli Lauri Vilpunpoika. Niinpä se luovutettiin hänelle. Mainittakoon, että Kivistön rajoja oli käyty ennen Laurin sinne tuloa: 29., 30. ja 31. maaliskuuta vuonna 1655 käräjillä⁴⁾. Silloin Kivistössä oli uudisasukkaana Jaakko Markunpoika (Jacob Markuβon). Hän oli saanut sinne asukasoikeuden 10. maaliskuuta vuonna 1654⁵⁾. Tutkinnassa osasta rajoja vedottiin lainlukijan edesmenneen Gabriel Liungonpojan 8. maaliskuuta vuonna 1641 tekemään tuomioon⁶⁾. Itseasiassa Lauri oli jo käräjillä 4. syyskuuta vuonna 1652 saanut isältään talosta torppapaika⁷⁾, jonka arvo oli ⅙ manttaalia – siis Kivistön. Se ei kuitenkaan kuulunut taloon, joten asia raukesi. Lauri sai Jaakko Markunpojan kuoleman jälkeen sinne uudelleen asukasoikeuden 24. ja 26. tammikuuta vuonna 1657⁸⁾.

Jokipiin niityn todettiin mainituilla vuoden 1662 käräjillä kuuluvan Severin taloon. Tästä Perttu kimmastui. Hän väitti Jokipiin kuuluneen vanhastaan hänen taloonsa. Se on kylläkin lahjoitettu Severin esi-isille (tarkoitettaneen huomenlahjaa, joka palautuu myöhemmin kantataloon), mutta siitä on niin paljon aikaa, että se oli jo palautunut hänelle takaisin. Lautakunta todisti, että siitä täytyi olla sitten tosi kauan, sillä se oli ainakin viimeiset 70 vuotta ollut Severin talon niitty. Sen jälkeen Perttu luopui vaatimuksestaan. Oikeus totesi, että Kivistönluhdan niitty kuului vanhastaan Lauri Vilpunpojan taloon ja Jokipiin niitty tuomittiin kuuluvaksi Severi Juhonpojan (Kanto) taloon. Siis Jokipii ei vielä vuonna 1662 kuulunut Pertun taloon.

Lauri Vilpunpoika joutui vielä käräjillä 20. ja 21. lokakuuta vuonna 1664 taistelemaan veljensä Pertun kanssa Pystykoskenahon niitystä⁹⁾. Perttu väitti sen kuuluvan hänelle. Oikeus totesi, että se kuului vanhastaan Laurin taloon. Merkillinen yksityiskohta oli, että yhtenä todistajan toimi Laurin veli lautamies Reijo Vilpunpoika – tosin yhdessä naapurien kanssa.

Muuan Iivari Matinpoika Lapväärtin pitäjän Isojoelta syytti Ilmajoen talvikäräjillä 22., 23. ja 24. maaliskuuta vuonna 1682 Lauri Vilpunpoikaa. Tämä oli muka väittänyt Iivarin noituneen Laurin vaimon kuoleman. Lauri kiisti jyrkästi asian ja sanoi Iivarin olleen heillä renkinä yli 15 vuotta sitten yhden vuoden. Lauri vapautui syytteestä. Tästä jutusta ilmeni, että Laurin vaimo oli menehtynyt. Toisaalta 20. ja 21. lokakuuta vuonna 1664 eräs Iivari Matinpoika Hämeenkyröstä velkoi sotilaspalkkaansa Kokkolan Yrjö Jaakonpojalta. Oliko kyseessä sama Iivari?

Perintöriitoja

Kirkon muistiossa Pertun sanottiin vuonna 1669 siirtäneen talonsa uuteen paikkaan – Jokipiihin¹⁰⁾.

Liekö uusi asuinpaikka kylvänyt kanssaperillisissä kateuden siemenen. Nimittäin perinnönjakoon, joka siis tehtiin vuonna 1662, liittyi uusia haasteita. Pertun isä Vilppu Jaakonpoika oli tuonut 30 vuotta sitten taloon Pentti Matinpojalta Jouppilasta Luopajärven lammen. Sitä ei oltu otettu perinnönjaossa huomioon. Perttu liitti sen sittemmin osaksi taloa. Niinpä käräjillä 12. ja 13. syyskuuta vuonna 1679 hänet velvoitettiin maksamaan lisää perintöosuutta sisaruksilleen¹¹⁾.

Perttu oli veljeksistä nuorin. Joten Reijo, vanhempana veljenä, nosti käräjillä 9., 10. ja 11. helmikuuta vuonna 1680 metelin taloasiasta¹²⁾. Hänen mielestään talo kuului lain mukaan hänelle eikä pikkuveljelle. Poika ei osannut lainkaan hoitaa taloa ja sen vielä hukka perii. Reijo oli joutunut hankkimaan kirkonkylästä itselleen uuden maatilan, mutta se ei lainkaan vastannut Jalasjärven maisemia. Tässä asiakirjassa Pertun asumus nimitettiin Jokipiin taloksi. Oikeus totesi Pertun ahkeraksi ja kunnolliseksi mieheksi, joka oli moitteetta suorittanut kaikki maksunsa ja velvollisuutensa. Reijon todettiin myös nostaneen kanteensa liian myöhään ja että hän oli jo saanut perintöosuutensa sekä osoittanut siihen tyytyväisyytensä.

Mainittakoon, että Ilmajoen käräjillä 9. syyskuuta vuonna 1651 Jouppilan kylän Karjalan Prusi Prusinpoika vahvisti testamenttinsa. Se oli tehty hänen tyttärelleen Anita Prusintyttärelle ja vävylle Perttu Vilpunpojalle¹³⁾. Oliko kyseessä Jokipii, ei käy tuomiokirjasta ilmi.

Perttu oli jäänyt jo toisen kerran vuonna 1681 leskeksi. Tämä käy ilmi 22., 23. ja 24. maaliskuuta vuonna 1682 käräjillä¹⁴⁾. Hänen ensimmäinen vaimonsa lienee ollut edellä mainittu Anita Prusintytär. Jutussa talon vanha piika Riitta Markuntytär syytti Perttua salavuoteudesta ja aviolupauksesta hänen kanssaan. Toinen piika, Petronella, pudisti Pertun. Uutta avioliittoa ei syntynyt ja Perttu vapautettiin salavuoteudesta. Pertun toinen vaimo oli henkikirjojen mukaan Kerttu Antintytär¹⁵⁾ ja kolmas Susanna Antintytär.

Kirkon muistion mukaan Jokipii oli jaettu 9. maaliskuuta vuonna 1691 Yli- ja Ala-Jokipiiksi.

Vilpulla tulipalo

Menemme nyt ajassa vähän taaksepäin. Kuten aiemmin on todettu, oli Pertun isä Vilppu Jaakonpoika.

Todettakoon, että Jalasjärvi kuului Kaarleporin kreivikuntaan eli oli 1652–1674 läänitettynä Klaus Åkenpoika Tottille. Kreivikunta käsitti Uudenkaarlepyyn kaupungin ja suurimman osan Uudenkaarlepyyn ja Lapuan pitäjistä. Vuonna 1653 siihen liitettiin vaihtamalla tiloja Lapuan, Vöyrin ja Ilmajoen pitäjistä mm. Jalasjärvi.

Niittyriidat olivat ennen yleisiä. Vilppu Jaakonpoika oli esimerkiksi 17. helmikuuta vuonna 1652 käräjillä Jaakko Siponpojan kanssa Luopajärven Pyhäkoskenalustan niityn omistuksista. Se oli 2. tammikuuta vuonna 1572 laamannintuomiolla osoitettu Jaakko Siponpojalle¹⁶⁾. Samoilla käräjillä määrättiin Vilpun ja Severi Jaakonpojan välisistä kalavesirajoista katselmus. 

Voimme havaita Ilmajoen käräjiltä 13. elokuuta vuodelta 1649, että Vilppu Jaakonpojan kotona oli käynyt punakukko¹⁷⁾. Tuli poltti kaiken hänen maallisen omaisuutensa. Vain päällä olevat vaatteet jäivät jäljelle. Vahingoiksi arvioitiin 800 kuparitaaleria. Talon tuhoutuminen (Förbrendt) on merkitty myös ainakin vuosien 1653 ja 1654 maakirjoihin¹⁸⁾. Talo oli siis ollut aivan tavallinen maatila. Sellaisessakin Kustaa II Adolf olisi saattanut vierailla.

Vilppu joutui rakentamaan koko talouskeskuksensa uudelleen. Pertun tullessa vuonna 1661 isännäksi olivat rakennukset uudehkoja. Silti Perttu siirsi pytinkinsä vuonna 1669 uuteen paikkaan. Tila toimi myös ainakin 1660-luvulla postitalonpoikana¹⁹⁾. Perttu ja Lauri Vilpunpojat tulivat vasta vuonna 1669 maakirjaan²⁰⁾.

Vilppu Jaakonpoika näkyy ensi kerran maakirjassa vuonna 1640²¹⁾. Sitä ennen isännäksi oli merkitty Jaakko Pertunpoika²²⁾, joka varmaan oli hänen isänsä.

Vilpun veli

Käräjillä 7. syyskuuta vuonna 1633 oli oikeudessa todistajana muiden muassa Vilppu Jaakonpoika. Tästä jutusta saadaan varmuus siihen, että Jalasjärven Esko Jaakonpoika (Lammi) oli hänen veljensä²³⁾.

Uudisasukas Esko Jaakonpoika oli saanut tilan vaimonsa veljeltä 18. syyskuuta vuonna 1623²⁴⁾. Se oli Isonkyrön Jakin talon Matti Laurinpojan takamaita, nimeltään Rakkolampi. Jutussa on kerrottu myös uudisasutuksen rajat. Edellisen vuoden käräjiltä nähdään, että Esko Jaakonpoika oli kuollut noin vuonna 1660 ja hänen toinen vaimonsa oli Sofia Yrjötytär. Samoilla käräjillä käsiteltiin Eskon pojan Matin, seuraavan isännän, tekemää perinnönjakoa. Siitä selvisi muun muassa, että Matilla oli veli Perttu ja sisko Riitta²⁵⁾. Lammin talossa oli 1600-luvulla myös kestikievari²⁶⁾.

Vilpun ja Eskon isä lautamies Jaakko Pertunpoika näkyy myös asiakirjoissa. Hän oli esimerkiksi 5. huhtikuuta vuonna 1629 oikeudessa niittyriidoista²⁷⁾. Asia siirrettiin seuraaville käräjille. Siellä Jaakolla oli myös toinen niittyjuttu²⁸⁾.

Todetaan päätteeksi, että Jaakko Pertunpoika oli vuoden 1608 maantarkastuskirjassa²⁹⁾ Ilmajoen Jalasjärvellä isäntänä. Vuoden 1602 maa- ja tilikirjassa taloa hoiti Esko Pertunpoika – lienee edellisen veli. Sitä ennen vuoden 1591 maa- ja tilikirjassa sekä vuoden 1571 hopeaveroluettelossa isäntä oli Perttu Heikinpoika³⁰⁾. Talo oli maakirjojen mukaan tavallinen ½ manttaalin maatalo, jossa ei ollut mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Se on kuitenkin ollut jo kauan olemassa, myös Kustaa II Adolfin aikana. Jos kuningas halusi tutustua peritavalliseen pohjalaiseen maataloon, oli tämä sellainen.

 VIITTEET / LÄHTEET

 KA = Kansallisarkisto
sp = ei sivunumeroa

¹⁾ KA: Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1661–1666 (KO a:11), Ilmajoen käräjät 17.1.1662, sivu 137, jakso 138 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3711420
²⁾ KA: Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1661–1666 (KO a:11), Ilmajoen käräjät 17.1.1661, sivu 51, jakso 48 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3711273
³⁾ KA: Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1661–1666 (KO a:11), Ilmajoen käräjät 17.1.1662, sivu 137, jakso 138 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3711420
⁴⁾ KA: Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1655–1655 (KO a:9), Ilmajoen käräjät 29., 30. ja 31.3.1655, sivu 105v (vanha sivunumero 6), jakso 109 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3709004
⁵⁾ KA: Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1653–1654 (KO a:8), Ilmajoen käräjät 10.3.1654, sivut 334 (vanha sivunumero 44), jakso 346 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708632
⁶⁾ KA: Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1640–1644 (KO a:5), Ilmajoen käräjät 8.3.1641, sivu 50v, jakso 51 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705068
⁷⁾ KA: Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1649–1652 (KO a:7), Ilmajoen käräjät 4.9.1652, sivu 562a, jakso 563 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707837
⁸⁾ KA: Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1657–1658 (KO a:10), Ilmajoen talvikäräjät 24. ja 26.1.1657, sivut 60v–61, jakso 62 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3709963
⁹⁾ KA: Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1659–1664 (KO a:14) Ilmajoen kesäkäräjät 20. ja 21.10.1664, sp, jakso 436, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3717507
¹⁰⁾ KA: Jalasjärven seurakunta Kalusteluettelo 1750–1813 (II Ha:1), jaksot 39–41 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8758089; KA: Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1679–1682 (KO a:23), Ilmajoen talvikäräjät 22., 23. ja 24.3.1682, sivut 233–234, jakso 881 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3727527; KA: Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1659–1664 (KO a:14) Ilmajoen kesäkäräjät 20. ja 21.10.1664, sp, jaksot 440–441 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3717511
¹¹⁾ KA: Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1679–1679 (KO a:22), Ilmajoen syyskäräjät 12., ja 13.9.1679, sp, jakso 14, № 694 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3725335
¹²⁾ KA: Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1680–1680 (KO a:25), Ilmajoen talvikäräjät 9., 10. ja 11.2.1680, sivu 13, jakso 10 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3728500
¹³⁾ KA: Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1649–1652 (KO a:7), Ilmajoen käräjät 9.9.1651, sivut 356–356v, jaksot 353–354 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707448
¹⁴⁾ KA: Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1679–1682 (KO a:23), Ilmajoen talvikäräjät 22., 23. ja 24.3.1682, sivu 215, jakso 872 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3727508
¹⁵⁾ KA: Pohjanmaan läänin tilejä Tositekirja 1675–1675 (9166), Henkikirjat Ilmajoki, Jalasjärvi, sivu 548v, jakso 550 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650133 ja 1683–1683 (9186), sivu 636v, jakso 660 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022575
¹⁶⁾ KA: Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1649–1652 (KO a:7), Ilmajoen käräjät 17.2.1652, sivut 403v–404, jakso 402  http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707540 ja sivu 406, jakso 404 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707544
¹⁷⁾ KA: Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1645–1649 (KO a:6), Ilmajoen käräjät 13.8.1649, sivu 478v, jakso 488 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706661
¹⁸⁾ KA: Pohjanmaan läänin tilit Maa- ja henkikirjat 1653 (9136) Ilmajoki, Jalasjärvi, sivu 34, jakso 19 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=221840221 ja maakirja 1654 (9138) Ilmajoki, Jalasjärvi, sivu 18v, jakso 22 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593333
¹⁹⁾ Esim. KA: Pohjanmaan läänin tilit maakirja 1661 (9141) Ilmajoki, Jalasjärvi, sivu 344, jakso 74 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13575344
²⁰⁾ KA: Pohjanmaan läänin tilit maakirja 1669 (9154) Ilmajoki, Jalasjärvi, sivu 336, jakso 346 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22185928
²¹⁾ KA: Pohjanmaan läänin tilejä Pohjanmaan eteläisen voutikunnan maakirja 1640–1640 (9107) Ilmajoki Jalasjärvi, sivu 30, jakso 31 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593855
²²⁾ Esim. KA: Pohjanmaan läänin tilejä Pohjanmaan eteläisen voutikunnan maakirja 1639–1639 (9106) Ilmajoki Jalasjärvi, sivu 227, jakso 30 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593935
²³⁾ KA: Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1632–1633 (KO a:2), Ilmajoen syyskäräjät 7.9.1633, sivu 119, jakso 117 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704372
²⁴⁾ KA: Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1661–1666 (KO a:11), Ilmajoen käräjät 17.1.1662, sivut 138v–139, jakso 140 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3711483
²⁵⁾ KA: Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1661–1666 (KO a:11), Ilmajoen käräjät 17.1.1661, sivu 51v, jakso 49 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3711275 ja sivu 52v, jakso 50 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3711277
²⁶⁾ KA: Läänintilit Pohjanmaan ja Länsipohjan läänin maakirja 1668 (9153) Ilmajoki Jalasjärvi, sivu 397, jakso 404
²⁷⁾ KA: Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1626–1631 (KO a:1), Ilmajoen talvikäräjät 5.4.1629, sivu 93v, jakso 99 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703754
²⁸⁾ KA: Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1626–1631 (KO a:1), Ilmajoen kesäkäräjät 21.10.1629, sivut 113v–114, jakso 120 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703819
²⁹⁾ KA: Voudintilit Etelä-Pohjanmaan voutikunnan maantarkastuskirja 1608 (4861d) Ilmajoki, Jalasjärvi, sivu 57, jakso 57 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657113
³⁰⁾ KA: Voudintilit Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maakirja ja tilikirja 1591–1591 (4793), Ilmajoki Jalasjärvi, sivu 30, jakso 30 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2666911; KA: Voudintilit Mustasaaren, Kyrön, Vöyrin ja Ilmajoen hopeaveroluettelo 1571–1571 (4727a), Ilmajoki Jalasjärvi, sivu 85, jakso 90 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633189

© Antero Perttula 2022
Jalasjärven Lammin saanto 1608

Jalasjärven Lammin talon Matti Eskonpoika siirsi vaimonsa kuoltua tilansa vanhimmalle pojalleen Eskolle vuonna 1684. Oikeudessa hän esitti asiakirjan, jonka mukaan hänen isänsä Esko Jaakonpoika olisi saanut Lammin vuonna 1608 mittauskomissaari Johan Ottessonin 4 vuoden verovapauskirjeellä. Vuoden 1608 maantarkastuksesta voidaan havaita, että talon sai tuolloin Tuomo Laurinpoika eikä Esko Jaakonpoika. Tila autioitui taas muutaman vuoden jälkeen. AP.

Mattz Eskellβon i Jalaxjerfwi inlade lagligen tillförordnade Mäns, Häradz dommarens Christian Backmans, Nembdemäns Michell Josepβons och Anders Bertilβons dⁿ 5 Januarij A^o 1683, oprättade Arfz förehningh emellan Honom och hans Barn, bestående af Sex pungter som af sielfwa Skrifften wijdare ähr om deβ innehåldh förnimma, Nu föregifwandes den 1. Puncten aff honom obetenkt wara ingådt, lydandes som föllier. Först låter äldsta Sonen Eskell så wähl sitt Mödernes arff, som förstfödzla Rätten i fadrens Hemman, som han medh sin Yngsta Son Anders besijtter, medh Etthundrade dahl^r Kop Myndt, och een godh Tridia wintters fåhla, benöija, och sedan effter fadrens död hem præference i Hemmantz besittiande, han och Hans barn wara Aldeles qwitt, Allenast åthniutha sin faders Arfs prætension effter fadrens dödh, än doch dett wore orechnadh, hwadh han till Dato fångit hafwer; Hwar till han fådhe sig ingen Rätt Hafwa, Opwijsandes Refningz Commissariens Johan Otteβons 1608 Daterade Bref^*) och tillståndh, Hans Fadher detta hemman emoth Fyra åhrs frijheet af ödhe optagit, och fördy om Bördz Retten som således Kongl. Maij^tz och Cronan hemfallit, inttet Hafwa att disponera, Vthan Retten hemstälte, och nu allenast Anhölt om Rättens Confirmation oppå öfrige 5. Jngången Puncter, äldsta Sohnen Eskell, påståendes fadren som oppå deβ först födzle rätt Allareda en tree wintters fåhla lefwererat, Öfrige Etthundrade dahl^r måtte tillhållas fullgiöra. detta öfwerlades medh Nembden och slötz till fölliande Sentens. Att som Mattz Eskelβon Opwijser Reffningz Commissariens frijheetz bref detta sitt hemman aff ödhe blifwit optagit, dy ehrkennes Hans ingångne Förlijkningh om Jure primo geniture till deβ besittiande af inttet werde, och der om att disponera Hans Nåde Hl^r Baron och Landzhöfdingen oppå Kongl. Maij^tz wägnar, Hemstält. Öfrige utj bemelte Arf förehningh ingångne 5 Puncter, Blifwa, Såsom der emot inttet klander giordes, utj alla sins Klausulis Her medh Approberat.

Lähde: Kansallisarkisto: Etelä-Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1684–1684 (KO a:2) Ilmajoen talvikäräjät 18. ja 19.2.1684, sivut 129–130, jaksot 70–71 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3668816

^*) On Tuomo Laurinpojan eikä Esko Jaakonpojan tilan saanto, lähde: Kansallisarkisto: Voudintilit Etelä-Pohjanmaan voutikunnan maantarkastuskirja 1608 (4861d) Ilmajoki, Jalasjärvi, sivu 57, jakso 57 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657113; tila autioituu myöhemmin, esim. vuonna 1615: Tuomo Laurinpojan ½ manttaalin tila on autio, lähde: Kansallisarkisto: Voudintilit Etelä-Pohjanmaan voutikunnan maakirja ja tilikirja 1615–1615 (4899), Ilmajoki, Jalasjärvi, sivu 17v, jakso 18 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2639572.