Såsom Hans Excelltz Hlr Rijkz Rådet Höghwälborne Hlr Lorentz Creutz då warande Landzhöfdinge Ao 1653 dn 1 Martij haar förordnat Thomas Jörenβon att wara Giestgifware på Kyro Skogh, den resande Mann medh farenskap att accommodera, och såβom han 5 Mihl öfwer Kyro Skogh på twänne wägar den Wägfarande haar att framföra, effter som den orthen medh Åbor inthet ähr besatt, eij heller han något hemman brukar, uthan på Skantzen tilhåller, Altβå haar Wälbete Hlr Rijkz Rådet honom effterlåthit att wara frij för Fålck- och Boskapz Peninglr medh andre Extraordinarie uthlagor, Men beswärandes Mantahls Commiβarien oachtadh Hans Excelltz breeff, honom för Ao 1672 och 1673 hafwa en hoop Fålck peninglr till beswähr påfört; Så alldenstundh Mantals Commiβn hade bort ställa sigh till effterrättelse hans Excelltz j så måtto uthgifne breef, och icke af sitt eget bewågh, uthan någon Laga föregången Ransakan honom Bonden medh så swårt saakören beläggia, Altβå på hans Kongl. Maijtz Allernådigste behagh frijkalles han för dhe Fålck peninglr som af Åhren 1672 och 1673 honom till beswähr ähre påfördt; Men såβom berättes honom wara sigh nu något förekommen att han förmodeligen Fålck- och Boskapz peninglr kan kunna bethala; Altβå skall han här effter sådant till Cronan ährläggia, Men för dedt öfriga beswär frijwara, hwilcket Chronones Befallningzman sigh att effterrätta; Datum Järfwentaka uthskriffningz Platz dn 28. Julij etc. 1674.

                                                          Harald Oxe / Johan Roskamp.

Hänen Ylhäisyytensä Herra Valtaneuvos Korkeanjalosukuinen Herra Lorentz Creutz on 1.3.1653 ollessaan Maaherrana määrännyt, että Thomas Jöransson saa pitää Kestikievaria Kyrön Metsässä. Sinne matkustavaisten miesten pitää sovitella matkojaan, sillä kahden tien Matkustajilla on hänen luokseen edessään 5 penikulmaa Kyrön Metsää eikä seudulla ole ainuttakaan muuta asujaa. Hänellä ei myöskään ole siellä taloa viljeltävänään, vaan hänen olopaikkanaan on Skanssi. Niinpä on Korkeanjalosukuinen Herra Valtaneuvos suonut hänelle vapauksia henkilö- ja karjaveroista yhdessä muiden ylimääräisen varsinaisten verojen kanssa. Kuitenkin henkikirjoittaja rasitti Thomasta Hänen Ylhäisyytensä kirjeestä huolimatta. Hänet määrättiin maksamaan vuosien 1672 ja 1673 kaikki henkilöverot. Henkikirjoittaja on unohtanut noudattaa Hänen Ylhäisyytensä antamaa kirjettä eikä ole omasta aloitteestaan sitä korjannut. Ilman mitään laillisesti tapahtunutta tarkastusta tämä on määrännyt hänelle Moukalle kovat sakot. Niinpä Hänen Kuninkaallinen Majesteettinsa suvaitsee Kaikkeinarmollisimmin vapauttaa hänet niistä henkilörahoista, jotka hänelle on määrätty maksettaviksi vuosilta 1672 ja 1673. Mutta kuten on kerrottu, näyttäisi siltä, että hän nykyisin luultavasti voisi maksaa henkilö- ja karjarahat. Niinpä kruunu voi ne tämän jälkeen hänelle asettaa. Mutta muista rasitteista on hän vapaa. Tätä Kruununvouti noudattakoon. Järventaan veronkantopaikalla 28.7. jne. 1674.

                                                          Harald Oxe (maaherra) / Johan Rosskamp (lääninsihteeri).

Huomautus

Koska Thomaksella ei ollut maatilaa, ei hänellä myöskään ollut manttaalia ja maaveroa. Asiakirjasta nähdään, että Skanssi ei esiinny kirjoissa aiemmin, koska sillä oli verovapaudet myös henkirahasta.

Vertaa Asutuksen Yleisluettelo: Thomakselta on peritty henkirahoja vuodesta 1673 alkaen, nämä palautettiin ja vuosi 1675 on ensimmäinen varsinainen verovuosi. (AP)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26332
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=28875

Lähde

Kansallisarkisto, Digitaaliarkisto: Turun ja Porin läänin tilejä, Tositekirja 1675 (7332): Verifikaatit: sivut 1997–1997v. jaksot 1209–1201.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10974553

©Antero Perttula 2020
Korvausselvitys Skanssin Tuomas Yrjönpojalle 1679 sotaväen kyyditsemisestä

Emedhan det befinnes at Gestgifwaren wedh Kyro Skantz Thomas Jöranβon hafwer skiutzat en hoop medh krijgzfolck medh sina egne Hästar, mehra än honom ålegat, Ty till hans begiäran förordnades af rätten Lendzmannen Henrich Jacobβon medh Nembdemanen Thure Johanβon i Kurckela at uthrähna, huru mycket Gestgifwaren för andra medh skiutzande kan hafwa förtient, och sådant hoos dhem uthmätha.

”On havaittu, että Kyrön Skanssin Kestikievari Tuomo Yrjönpoika on kyydinnyt isomman joukon sotaväkeä omilla Hevosillaan, kuin mihin hänet on velvoitettu. Sen vuoksi hänen pyynnöstään oikeus määrää Nimismies Heikki Jaakonpojan yhdessä Lautamies Tuure Juhonpojan Kurkelasta kanssa selvittämään, kuinka paljon Kestikievarin pitäisi saada ansiota toisten edestä kyyditsemisistä. Se summa on heiltä ulosmitattava.”

Lähde: SSHY digiarkisto: Ylä-Satakunnan tuomiopöytäkirjat 1675–1680, Kyrön ja Ikaalisten syyskäräjät 26., 27. ja 30.9.1679. Sivu 428, kuva 689 https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8645&pnum=689