För detta Academiæ Befallningzman och nu Warande Lendzman Wälbet^de Johan Haakes förekom, och inlade een lista på åthskillige fångar som han effter ankobne ordres, till och ifrån Åbo Slått, öfwer Tawast kyrå Skogh till Peldåniemi Länsmans gårdh uthi Jllmåila Sochn, Skiutzat, ifrån dⁿ 10. Febr: 1698 till dⁿ 11. Februarij 1699 inclusive, bestigandes sigh summan efter opgifwen Specification som öfwereens stämmer med fångarnes förteringh som till Höghwälborne Hl^r Landzhöfdingens gåttfinnade samstält är å 6 :/ S^rM^t hwar mihl 30 dl^r 12 :/ S^rM^t, Och såβom denne Skiutzning åligger Sochnen wara ombekymbrat, deruthinnan Lensman deras Möda lisat, och sielfwer måst hafwa beswäret och omaket, Altså anhöll Befallningzman bem^te Skiutz af Sochnen honom kunde i betalt blifwa, helst emedan han där igenom mycket sitt arbete haar måst eftersättia Samptel. gemene man, som nu wedh Tinget och resit Ransakningen tillstädes woro, berättade Befallningzman deβ swåra Åhren hafft stoort beswär medh fångarnes Skiutz i synnerheet den långe wägen öfwer Tawastkyro Skogh till Peldåniemi Länsmans gårdh och Ilmoila Sochn i Österbåtn 18 Mijhl, hwarföre låfwade Samptel. så af Ikalis som Kyrå Sochnar proportionaliter honom förnöija ofwanbem^te 30 dl^r 12 :/ S^rM^t; Hwilken deras tillseijelse och låfwan så Befallningzmans som Sochnarnes begiäran annoterades.

"Tätä ennen akatemianvoutina ja nyt nimismiehenä toimiva hyvinluotettu Johan Hacks tuli esiin. Hän esitti luettelon useista vangeista, joita hän on määräysten mukaan kuljettanut Turun linnaan ja seiltä takaisin. Heitä on viety läpi Kyrön metsän Ilmajoen nimismiehentaloon Peltoniemeen. Kuskaamisen ajankohta on ollut vuoden 1698 helmikuun 10. päivästä vuoden 1699 helmikuun 11. päivään, sanotut päiväykset mukaan lukien. Tehty erittely on yhdenmukainen vankien ruokailujen kanssa. Se on laadittu korkeanjalosukuisen herra maaherran päätöksen mukaisesti. Hyvitys on 6 hopeaäyriä jokaiselta penikulmalta tehden yhteensä 30 taaleria 12 äyriä hopeassa. Tämä pitäjän kyyditysvelvollisuus on väelle huoleton, kun nimismies hoitaa sen heidän edestään, ja sen aiheuttama rasitus sekä vaiva tulee hänen kontolleen. Siispä nimismies pyysi pitäjäläisiä maksamaan mainitut kyydit. Hän odottaa suoritusta etenkin siksi, kun hän on tehnyt paljon töitä, ajaessaan takaa alhaisoa. Heidät on saatettu tehtyjen tarkastusten perusteella paikalle käräjille. Nimismies kertoi vaikeiden vuosien aiheuttaneen suuria haasteita vankien kuljetuksille. Erityisen ongelmallinen oli 18 peninkulmaa pitkä tie Hämeen metsän läpi Pohjanmaalle Ilmajoen nimismiehen taloon Peltoniemeen. Edellisen johdosta Ikaalisten ja Hämeenkyrön pitäjäläiset yhteisesti lupasivat manttaaliensa mukaan hyvittää hänelle yllä mainitut 30 taaleria 12 äyriä hopearahana. Tämä heidän ilmoituksensa ja lupauksensa kirjattiin pöytäkirjaan niin nimismiehen kuin pitäjäläistenkin pyynnöstä.”

Lähde: Kansallisarkisto Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat, Ylä-Satakunnan tuomiokunta, Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1699–1700 (KO a:19), Hämeenkyrön ja Ikaalisten talvikäräjät 13., 14., 15. ja 16.2.1699 sivut 97–97v, jaksot 124–125 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3739589