1.
Nimismies Carl Haks ilmiantoi erään naishenkilön, nimeltään Liisa Tuomontytär Ikaalisten Koukun kylästä. Tämä oli viime toukokuun 24. päivänä synnyttänyt aviottoman poikalapsen. Nimismies pyysi, että käräjät tutkisivat ja tuomitsisivat tämän asian.

Kun mainitulta Liisa Tuomontyttäreltä kysyttiin lapsen isää, sanoi hän tulleensa maatuksi Pertunpäivän aikaan 1702 (pitää olla vuonna 1701) Honko-nimisellä niityllä erään tuntemattoman miehen toimesta. Niitty (jossa hänen oli pitänyt yksin tehdä heinää) sijaitsi aivan tien vieressä. Sinne oli edellä mainittu mies poikennut. Hänen tahdostaan he olivat olleet yhdessä. Miehellä oli ollut yllään musta sarkatakki.

Oikeus kehotti Liisaa pysymään totuudessa eikä enää esittämään edellisen kaltaisia mahdottomia valheita.

Liisa kuitenkin pysyi väitteessään ja sanoi, ettei kukaan muu hänen lisäkseen tiedä tapahtuneesta kuin tuntematon mies, joka hänkin on lähtenyt Pohjanmaalle.

Lautamiehet, Heikki Yrjönpoika Vattulasta ja Juho Matinpoika Vatsaisista, lisäsivät tähän, että tämä nainen oli 2 päivää ennen viimeksi elettyä Mikonpäivää soutanut heidät Korteistoon. Silloin he olivat häneltä erikseen kysyneet lapsen isästä. Tuolloin tämä oli vastannut, että se on Erkki Tuomonpoika Korteistosta. Hän on naimisissa oleva mies. Nainen ei maininnut silloin ketään muuta ehdokasta.

Liisa ei voinut kieltää kertoneensa lautamiehille edellisellä tavalla. Hän vahvisti myös nyt asian olevan totta. Mainittu Erkki Tuomonpoika on lapsen oikea isä, vaikka hän oli aiemmin kertonut sen olleen tuntemattoman miehen.

Nimismieheltä tiedusteltiin, että oliko kyseinen Erkki Tuomonpoika nyt paikalla. Hän vastasi, ettei hän ollut ymmärtänyt toimittaa kyseistä henkilöä tänne eli että hänet olisi pitänyt vetää juttuun mukaan. Nyt esitettiin jutun siirtoa seuraavalle päivälle, jospa hänet saataisiin silloin vastaamaan.

Toisena päivänä nimismies toimitti Liisa Tuomontyttären uudelleen oikeuden kuultavaksi. Sitten nimismies kertoi, ettei Erkki Tuomonpoika ollut tullut käräjille. Hän sanoi edelleen, ettei hän ollut lähettänyt ketään hakemaan kyseistä Erkkiä, koska Korteisto oli yli 7 peninkulman päässä käräjäpaikalta.

Liisa Tuomontytär esitti tällä kerralla sellaisen kertomuksen, että mainittu Erkki onkin syytön, vaikka hän oli eilen lautamiesten kertomuksen jälkeen tunnustanut hänet lapsen isäksi. Hän kertoi sanoneensa niin siitä syystä, että hän kantoi kaunaa Erkkiä kohtaan. Liisa väitti nyt uudelleen tulleensa täysin tuntemattoman miehen toimesta maatuksi Hongon niityllä.

Vaikka oikeus kuinka kovisteli Liisaa kertomaan totuuden, ei hänestä saatu mitään muuta irti. Liisa myös kertoi, ettei hän aina itsekään tiedä, mitä hän puhelee. Sen vuoksi hän on voinut jollakin kertaa tunnustaa myös Erkin lapsen isäksi.

Sitten Liisalta tiedusteltiin, että ketkä olivat paikalla lapsen synnytyksessä. Hän vastasi, että Heikki Yrjönpoika Jankkarin vaimo Anna Matintytär ja Jokihongon sotilaan leski Riitta Klemetintytär. He eivät olleet nyt käräjäpaikalla.

Tiedusteltiin vielä, kuka oli kastanut lapsen. Edelliseen kysymykseen vastasi nyt käräjillä oleva Ikaalisten kirkkoherra kunnianarvoisa herra Simon Polviander. Hän kertoi, että kun Liisa oli vahvistanut tulleensa maatuksi tuntemattoman miehen toimesta heinäniityllä, niin ei kukaan ole voinut suorittaa kastetta.

Asia jätettiin oikeuden harkintaan, joka antoi seuraavan lausuman:

Koska eivät Anna Matintytär eikä Riitta Klemetintytär, jotka olivat olleet mukana synnytyksessä, sen paremmin kuin Erkki Tuomonpoikakaan olleet nyt saapuvilla, siirretään tämä asia seuraaville käräjille. Niille käräjille nimismiehen tulee toimittaa myös Liisa. Sitten jutusta voidaan julistaa tarkempi päätös.

Lähde: Kyrön ja Ikaalisten syyskäräjät 20.-21.10.1702, nn 19:417 (mf ES 1971).

2.
Nimismies Carl Haks otti nyt uudelleen esille Koukun kylästä olevan naisen Liisa Tuomontyttären jutun. Nainen oli tullut viime syyskäräjillä ilmiannetuksi luvattomasta vuodeyhteydestä. Sen johdosta hän oli synnyttänyt lapsen 24.5.1702. Liisa oli aluksi kertonut lapsen tehdyn Hongon niityllä Pertunpäivän aikaan 1701 tuntemattoman miehen toimesta, mutta oli sittemmin sanonut isäksi naimisissa olevan miehen Erkki Tuomonpojan Korteistosta, minkä tunnustuksensa hän taas sittemmin peruutti, väittäen jälleen tuntematonta miestä syylliseksi. Edellisen johdosta asian käsittely siirrettiin näille käräjille.

Nimismies oli antanut tuottaa näille käräjille niin Liisan kuin Erkin, sekä Heikki Yrjönpoika Jankkarin vaimon Anna Matintyttären Kovaluomansuusta kuin sotilaan lesken Riitta Klemetintyttären Jokihongosta. Nimismies oli käyttänyt kaiken tarmonsa saadakseen Erkki Tuomonpojan näille käräjille. Erkki oli kuitenkin karannut sotilaaksi ja karkumatkalla ollessaan häntä ei saatu paikalle. Myöskään kahta edellä mainittua vaimoa hän ei ollut saanut näille käräjille.

Liisa Tuomontytärtä muistutettiin, että hänen täytyy kertoa totuus siitä, kuka on hänen lapsensa oikea isä. Siihen tämä vastasi, että hän oli niin jo tehnyt syyskäräjillä. Tuntematon mies oli hänet maannut. Mies oli pukeutunut mustaan sarkatakkiin ja harmaisiin sarkahousuihin.

Nimismies muistutti nyt Liisalle, että tämä oli tällä samalla paikalla pidetyillä viime syyskäräjillä sanonut hänelle, että Juho Matinpoika Koukku oli ollut yksissä hänen kanssaan ja siittänyt lapsen. Sen vuoksi myös Juho oli haastettu näille käräjille. Hän oli saapunut yhdessä vaimonsa Riitta Sipintyttären kanssa paikalle.

Liisa vastasi edelliseen sanoen, ettei hän tarkkaan voi muistaa, onko hän puhellut sellaisia vai ei. Hän ei voi kuitenkaan mitenkään ruveta vähäisissäkään määrin syyttämään Juhoa tässä asiassa. Hän vakuutti nyt Juhon olevan täysin syytön.

Kysyttäessä myös Juho itse vaimonsa kanssa vahvistivat edellisen. He molemmat tarjosivat suullista valaa siihen, ettei Juho ikimaailmassa ole ollut kielletyssä yhteydessä tämän Liisan kanssa saatikka siittänyt tälle lasta.

Liisalta tiukattiin, että miksi hän syyskäräjillä oli ilmoittanut lapsensa isäksi Erkki Tuomonpojan, mutta sittemmin pyörtänyt puheensa. Siihen Liisa vastasi, että hän oli päätynyt siihen ratkaisuun, kun hänellä oli jotain kaunaa Erkkiä vastaan, jonka hän tässä yhteydessä tahtoi kostaa.

Oikeus kehotti Liisaa nyt vakavasti Jumalan nimeen tunnustamaan totuuden eikä kätkemään sitä. Liisa vastasi pysyvänsä sanoissaan Erkki Tuomonpoikaan nähden. Sitten hän kuitenkin tunnusti, että Erkki eikä kukaan muu oli lapsen todellinen isä.

Sitten Liisalta kysyttiin, että olivatko he olleet yhdessä muulloin. Siihen Liisa vastasi heidän maanneen muutamia kertoja Nevaniityllä silloin, kun he molemmat olivat siellä tekemässä samaan aikaan heinää. Tämän tunnustuksensa Liisa vielä vahvisti.

Liisalta kysyttiin lopuksi, että miksi hän oli salannut lapsen todellisen isän. Hän oli vastannut, että hän oli erehtynyt ja ettei hän ole asian vuoksi saanut Erkiltä neuvoja tai mitään muutakaan.

Koska Erkki Tuomonpoika tai synnytyksessä mukana olleet kaksi vaimoa eivät olleet saapuneet paikalle, siirrettiin asian jatkokäsittely seuraaville käräjille. Siihen mennessä nimismiehen pitää kaikin keinoin toimia niin, jotta hän voi hätyyttää Erkin yhtä hyvin kuin Liisan ja mainitut vaimot paikalle. Heidän ohellaan myös Juhani Matinpojan pitää tulla käräjille. Silloin on lupa odottaa oikeudelta tarkempi päätös.

Lähde: Kyrön ja Ikaalisten talvikäräjät 13.-14.2.1703, KA nn 20:96v (mf ES 1972).

3.
Veronkantokirjuri Kristoffer Plazman toi uudelleen esiin nimismies Carl Haksin puolesta naisen Liisa Tuomontyttären Koukusta syyllistymisen salavuoteusrikkomukseen ja lapsen siittämiseen. Hän oli synnyttänyt lapsen 24.5.1702. Lapsen isästä Liisalla oli ristiriitaisia kertomuksia ja viimeisin niistä kohdistui erääseen naimisissa olevaan mieheen Erkki Tuomonpoikaan Korteistosta.

Tämän oikeuden viime syys- ja talvikäräjien pöytäkirjoista voidaan nähdä, kuinka mainitun Erkin poissaolon vuoksi asian käsittely on siirretty näille käräjille. Lisäksi edellisiltä käräjiltä olivat puuttuneet lapsen syntymässä läsnä olleet ja siksi todistajina kuultavat Heikki Yrjönpoika Jankkarin vaimo Anna Matintytär Kovaluomansuusta ja sotilaan leski Riitta Klemetintytär Jokihongosta.

Oikeus tiedusteli Plazmanilta, olivatko mainitut Erkki ja vaimot nyt paikalla. Platzman joutui antamaan kielteisen vastauksen. Hän selitti, että nimismies oli kyllä jäljittänyt Erkkiä, mutta ei ollut tavoittanut, kun hän oli karannut sotilas ja sen vuoksi hyvin piiloutunut.

Edellisten sijaan Plazman toi oikeuden kuultavaksi Erkin vaimon Anna Joosepintyttären. Kysyttäessä hän kielsi koskaan kuulleensa, että hänen miehensä olisi muka harjoittanut jotain luvatonta yhteyttä mainitun naisen kanssa. Hän sanoi kyseisen naisen olevan ristiin puhuja ja siksi hänen sanomisiinsa ei juurikaan ole luottoa.

Liisa muistutti, että tähän tilanteeseen oli tultu Erkki Tuomonpojan viettelyksistä ja uskotteluista. Juuri Erkki oli pyytänyt häntä ennen syyskäräjiä kertomaan kulkurista. Erkki oli sen vuoksi luvannut maksaa hänen ne sakkonsa, jotka hänet määrättäisiin maksamaan salavuoteudesta. Rahat Erkki oli antanut vaimolleen (joka myös oli tullut samoille käräjille). Ne vaimon piti pyynnöstä antaa hänelle.

Anna Joosepintytär kiisti miehensä antaneen hänelle rahaa enempää kuin 5 tai 6 kuparitaaleria määräyksellä, että niin pian kuin Liisa tarvitsee rahaa tällä samalla paikalla eli ne mitkä ovat arkussa, piti hänen, Annan, antaa Liisalle luvatuksi palkaksi. Hän kielsi lainkaan tietävänsä, että ne olisivat tarkoitetut Liisan sakkojen maksuksi tai lahjaksi.

Liisalta kysyttiin, että miksei hän talvikäräjillä ollenkaan ilmoittanut tästä seikasta, vaan kysyttäessä nimenomaan kielsi Erkin rohkaisseen häntä kertomaan jotakin tuntemattomasta miehestä. Liisa vastasi, ettei hän vielä silloin halunnut kertoa kaikkea julki, sillä se oli hänelle niin vaikeaa tunnustaa. Kuitenkin nyt hän painokkaasti ja hartaasti vakuutti Erkin olevan lapsen isän. Hän kertoi Erkillä olleen haluja häneen ensi kerran eräässä Korteiston pirtissä. Se oli tapahtunut silloin, kun Erkin vaimo, mainittu Anna, oli kylvöaikaan vuonna 1700 matkustanut Pohjanmaalle ja hänen reissunsa oli venähtänyt muutaman viikon mittaiseksi. Siitä lähtien he olivat harjoittaneet yhteyttä aina, kun he olivat päässeet samaan paikkaan töihin niin kotona talossa, metsässä kuin niityilläkin.

Anna kiisti, kuten aiemminkin, koskaan kuulleensa moisesta touhusta. Häneltä tiedusteltiin, että voisiko hän puhtaalla omallatunnolla kirjan päällä luvata miehensä olevan syytön. Hän vastasi, että kai hän voisi sellaisen valan tehdä, ettei hän ole koskaan nähnyt eikä kuullut miehensä olleen sellaisessa yhteydessä Liisan kanssa. Mutta asia on kuitenkin niin, että sanoi hän sitä tai tätä, ei hän pystyisi taikka voisi valallaan häntä sillä tavoin vapauttaa.

Edellisen seikan vuoksi oikeus ei voi nyt edetä ennen, kuin Erkki ja synnytyksessä paikalla olleet yllämainitut vaimot on toimitettu oikeuden kuultaviksi. Siksi jätetään tämä asia edelleen seuraavien käräjien käsittelyyn, jonne nimismiehen toimesta pitää niin Liisan kuin myös välttämättä Erkin, riittävin kovin ottein, tuoda. Silloin oikeuden pitää antaa asiaan lopullinen päätös.

Lähde: Kyrön ja Ikaalisten kesäkäräjät 22.-23.6. 1703, KA nn 20:292 (mf ES 1972).

4.
Asia, joka koskee naista Liisa Tuomontytärtä Koukun kylästä, joka on 24.5.1702 synnyttänyt aviottoman lapsen, tuli viime talvikäräjiltä siirrettyä näille käräjille. Siirtyminen tapahtui siksi, kun Heikki Yrjönpoika Jankkarin vaimo Anna Matintytär Kovaluomansuusta sen paremmin kuin sotilaan leski Riitta Klemetintytär Jokihongosta, jotka olivat olleet läsnä lapsen syntymässä, eivät olleet viimeksi saapuneet paikalle. Myöskään Erkki Tuomonpoikaa Korteistosta, johon Liisan viimeisimmät isyystodistukset kohdistuivat, ei oltu saatu käräjille ennen, kuin hän oli ollut sotilaskirjoituksissa. Siellä hänet oli vapautettu ja hänen tilalleen oli astunut toinen mies.

Nimismies Carl Haks toi uudelleen esiin, nyt käräjäpaikalle saapuneet, mainitun naisen Liisa Tuomontyttären ja Erkki Tuomopojan Korteistosta.

Erkki Tuomonpoika huomautti, sitä häneltä kysyttäessä, ettei hän ole koskaan ollut missään yhteydessä tai salavuoteudessa tämän Liisan kanssa ja vielä vähemmän hän voisi olla isä Liisan aviottomasti synnyttämälle lapselle.

Liisa muistutti Erkkiä niistä tiloista, joissa he olivat harjoittaneet haureutta, kuten Erkin omasta pirtistä ja muista paikoista, missä he olivat työskennelleet yhdessä. Silti Erkki kielsi tiukasti kaiken edellisen, kuten hän oli ennenkin tehnyt.

Nimismies tuotti paikalle Heikki Jankkarin vaimon Anna Matintyttären. Hän teki valan ilman jääväyshuomautuksia. Hän todisti, että silloin, kun Liisa Tuomontytär oli synnyttänyt tämän puheenaolevan aviottoman lapsen, oli hän toki ollut siellä paikalla. Hän oli tiedustellut Liisalta useita kertoja, että kuka oli tämän maannut ja olisi lapsen isä. Liisa oli vastannut, ettei hän halunnut sitä silloin, eikä kysyttäessä myöhemminkään, tunnustaa. Todistaja sanoi valalla, ettei syyllinen tässä tapauksessa voi olla kukaan muu kuin Erkki Tuomonpoika Korteistosta tai Juho Matinpoika Koukku Koivukoskelta. Näiden molempien luona tämä nainen oli, sinä vuonna kuin lapsi oli tehty, vuorotellen palvellut. Sen enempää hän ei tiennyt jutusta.

Nimismieheltä tiedusteltiin, että oliko leski Riitta Klemetintytär Jokihongosta saapuvilla. Hän vastasi, ettei ollut vielä voinut tuoda tätä tänne. Tähän Jankkarin vaimo lisäsi, ettei Riitta tiennyt tai ollut kuullut asiasta sen enempää, kuin mitä hän edellä oli todistanut.

Juho Koukku, joka nyt myös oli läsnä, sanoi, ettei voida osoittaa, että hän olisi milloinkaan sekaantunut Liisaan saatikka ollut hänen kanssaan salavuoteudessa. Lisäksi nainen itse kielsi asian.

Myös Erkki Tuomonpoika totesi olevansa syytön. Hän väitti lisäksi, että Juho Matinpoika oli houkutellut Liisaa tunnustamaan hänet, Erkin, lapsen isäksi ja Juho oli sen vuoksi antanut Liisalle yhden hopeisen riikintaalerin lahjaksi. Edellisen sekä Juho että Liisa kielsivät, mutta Erkki kutsui todistajikseen Erkki Yrjönpoika Paaston Kodisjoensuusta ja Juho Matinpojan Haapakoskelta. He eivät nyt olleet läsnä.

Lautamiesmies Juho Juhonpoika Pyydönniemi sanoi haastaneensa jälkimmäisen näille käräjille tässä asiassa Antti Eskonpoika Antilan läsnä ollessa.

Erkki Tuomonpojan vaimo Anna Joosepintytär oli nyt myös tullut käräjäpaikalle. Häneltä kysyttiin, että voisiko hän puhtaalla omallatunnolla vapauttaa miehensä. Tämä vastasi voivansa kyllä valaehtoisesti sanoa, ettei hän milloinkaan ollut kuullut miehensä harjoittaneen salavuoteutta Liisan kanssa, mutta olisiko Erkki kuitenkaan vapaa hänestä, ei hän sanonut tietävänsä tai voivansa siten häntä ollenkaan puhdistaa.

Erkki Tuomonpoika vaati, että ennen asian päätöstä, täytyy myös hänen kutsumiaan todistajia kuulla. Niinpä oikeuden pitää, ennen kuin se voi tehdä päätöksen, siirtää tämä asia seuraaville talvikäräjille. Silloin on niin Liisan, Erkin kuin Juhonkin tultava tälle samalle paikalle. Sen lisäksi nimismiehen tulee toimittaa käräjille Esko Paasto ja Juho Matinpoika. Jos on mahdollista, tulee myös sotilaan lesken Riitta Klemetintyttären Jokihongosta tulla antamaan todistuksensa.

Koska yllämainittu Juho Haapakoskelta oli tullut näille käräjille laillisesti haastettua todistajaksi ja hän on jättänyt saapumatta ilman laillista estettä, tuomitaan hänet kuninkaallisen majesteetin kaikkein armollisimmin 4.7.1695 antaman asetuksen 2. kohdan mukaan 1 hopeataalerin sakkoon.

Lähde: Kyrön ja Ikaalisten syyskäräjät 6.-7.10.1703, KA nn 20:450 (mf ES 1972).

5.
Asia, joka koski naista Liisa Tuomontytärtä Koukusta, joka oli 24.5.1702 synnyttänyt aviottoman lapsen, otettiin nyt taas käsittelyyn. Liisan toi oikeuden eteen kyytirättäri Jaakko Matinpoika nimismies Carl Haksin sijaan, kun tämä oli joutunut lähtemään korkean vapaasukuisen herra maaherran käskystä yhdessä muiden ratsutilallisten kanssa Turkuun.

Paikalle olivat saapuneet myös Erkki Tuomonpoika Korteistosta yhdessä vaimonsa Anna Joosepintyttären ja Juho Matinpoika Koukku Koivukoskelta yhdessä vaimonsa Riitta Sipontyttären kanssa. Edellä mainitut miehet Liisa oli vetänyt juttuun mukaan väittäen, että molemmat olivat maanneet hänen kanssaan.

Liisa halusi nyt edelleen vetää Juho Koukun osalta sanansa takaisin väittäen Erkki Tuomonpoikaa lapsen oikeaksi isäksi.

Erkki kielsi asian väittäen Juho Koukun olevan lapsen oikea isä. Saman osoittavat tämän oikeuden viime syyskäräjien pöytäkirjat. Silloin asian käsittely jouduttiin lykkäämään, kun Erkin kutsumat todistajat eivät olleet saapuneet paikalle.

Kun kysyttiin, olivatko edellä mainitut todistajat nyt paikalla, astui Esko Yrjönpoika Paasto Kodisjoensuusta oikeuden eteen.

Juho Koukku ei halunnut jäävätä häntä, ja niin hän vannoi valansa.

Esko kertoi tietävänsä asiasta ainoastaan sen, että nainen Liisa oli uhannut heittää lapsensa Koukun pirtin lattialle, koska Koukku oli ottanut pantiksi Liisan tavaroita.

Edellä mainittu Juho Koukku hiiltyi ja keskeytti Eskon puheen. Vaikka oikeus kehotti häntä olemaan hiljaa, hän rupesi haukkumaan Eskoa sianvituksi ja kammotukseksi, kun noin väärin todistaa. Koukku sanoi, ettei hän suinkaan ollut ottanut Liisan tavaroita pantiksi, vaan piti niitä ainoastaan hallussaan saadakseen niillä katettua asiasta hänelle koituvat käräjäkustannukset. Tavarat hän on myöhemmin antanut Liisalle takaisin.

Saatuaan puheenvuoron Esko selitti kertoneensa vain siten, kuinka Liisa oli hänelle kertonut asiat.

Sitten Erkki kutsui todistajakseen Juho Matinpojan Haapakoskelta. Hän ei saanut tehdä valaa, koska Juho Koukku jääväsi hänet heidän välillään olevan niittyriidan vuoksi. Lisäksi heille tuli siitä nyt oikeuden edessä kiivas sanasota.

Juho Matinpoika todisti sitten ilman valaa. Hän kertoi, että Juho Koukku oli keväällä 1702 puhellut hänelle, että kun hänen poikansa Antti Juhonpoika oli sinä vuonna värvätty sotilasalokkaaksi ja lähtisi marssille, voisi tämä hyvin ottaa Erkki Tuomonpojan huoran omalle kontolleen ja saada siitä Erkiltä rahaa.

Juho Koukku väitti sanoneensa edelliseen tapaan pilkallaan ja Juho Haapakoskelta vahvisti niin tapahtuneen.

Sen jälkeen kyytirättäri toi sotilaan lesken Riitta Klemetintyttären Jokihongosta todistamaan. Riitta oli ollut paikalla silloin, kun Liisa synnytti lapsensa.

Erkki halusi jäävätä Riitan. Syyksi hän sanoi, että Juho Koukku oli jonkin aikaa sitten vahingoittanut Riittaa. Mutta koska edellinen asia oli osapuolten kesken sovittu, ei oikeus nähnyt Riitan valan vannomiselle laillista estettä.

Valan vannottuaan Riitta kertoi, että silloin, kun Liisa Tuomontytär oli synnyttänyt tätä puheenaolevaa aviotonta lasta, hän oli Liisalta tiedustellut isästä. Liisa ei ollut silloin isää nimennyt, mutta oli sanonut Riitan sen kyllä hyvin tietävän. Liisa oli nimittäin silloin, kun hän oli kertonut olevansa raskaana, tunnustanut, että lapsen isä on Erkki Tuomonpoika. Samoin Liisa oli sanonut myöhemmin synnytyksen jälkeen. Edellisestä kertomasta todistaja oli tullut siihen johtopäätökseen, että Erkin täytyi olla lapsen oikea isä. Kuitenkaan hän ei halunnut Juhoakaan vapauttaa. Muuta hän ei asiasta tiennyt.

Oikeus yritti nyt kaikin keinoin saada miehiltä suullisen todistuksen. Mutta niin Juho Koukku yhtä hyvin kuin Erkki Tuomonpoikakin kielsivät olleensa missään yhteydessä Liisan kanssa. Juhon Liisa itse vapauttaisi syytteestä, mutta Erkin hän syvästi vakuutti olevan lapsen oikean isän.

Koska ja kun oikeus ei voinut nyt saada asiasta tarkempaa selvyyttä, annettiin asia lautakunnan päätettäväksi.

Lautakunta totesi, että Juhosta Koukusta, vaikka hän vakuuttaa viattomuuttaan sekaantumisessa nainen Liisa Tuomontyttäreen tai että hän olisi lapsen isä, niin nainen oli hänet aiemmin ilmiantanut nimismies Carl Haksille ja sitten perunut syytteensä. Sitä seurasi Heikki Jankkarin vaimon valallinen todistus, ettei kukaan muu kuin Erkki Tuomonpoika Korteistosta tai Juho Matinpoika Koukku voisi olla lapsen isä. Myöskään sotilaan leski Riitta Klemetintytär Jokihongosta ei halunnut vapauttaa Juhoa asiasta, kuten pöytäkirjasta ilmenee.

Edellisen perusteella Juho Koukku määrätään pahanteonkaaren 17. luvun ja käräjäkaaren 19. luvun mukaan puhdistusvalalla kuninkaallisen majesteetin armollisimman asetuksen 30. 10. 1695 (kautta) vapauttamaan itsensä epäilyistä. Hänen tulee vannoa itsensä viattomaksi yhteysepäilyistä Liisaan tai että olisi tämän aviottomasti synnyttämän lapsen isä. Tämän jälkeen asiassa annetaan hänen osaltaan päätös.

Juholle annettiin lykkäystä, jotta hän voisi hetken miettiä asiaa.

Hänet kutsuttiin takaisin oikeuden eteen ja hänelle kerrottiin, mitä väärä puhdistautumisen vala merkitsisi ja hänen käskettiin ottamaan huomioon mahdollisen väärän valan vaikutukset.

Juho väitti, ettei hän pelännyt valaa, sillä hän oli syytön. Sen jälkeen hän teki kaksi sormea kirjalla sellaisen puhdistautumisen valan, josta edellä mainittiin.

Koska Juho Koukku on omalla valallaan vannonut itsensä vapaaksi epäillystä luvattomasta yhteydestä Liisa Tuomontyttären kanssa tai että hän olisi isä tämän aviottomasti synnyttämälle lapselle, niin käräjäkaaren 19. luvun perusteella hänet vapautetaan tästä syytteestä. Mutta, koska hän oli käyttänyt oikeudenkäynnin aikana Esko Yrjönpoika Paastoa kohtaan halventavia sanoja, eikä ollut oikeuden kehotuksesta niitä lopettanut, vaan jatkanut ärsytystään, tuomitaan hänet kuninkaallisen majesteetin armollisimmin antaman asetuksen 4.7.1695 kohdan 22. mukaan 10 hopeataalerin sakkoon.

Mitä tulee Erkki Tuomonpoikaan Korteistosta, niin koska häntä ei ole vielä saatu tunnustamaan, vaan hän kiistää osuutensa, lykätään asian jatkokäsittely seuraaville kesäkäräjille. Niille sekä hänen että naisen pitää tulla vastaamaan.

Käräjien välillä on nimismies Carl Haksin yritettävä ottaa selville, onko asiaan saatavissa lisätietoja.

Sitten oikeuden pitää viimeinkin antaa asiassa päätös.

(Asiaa ei käsitelty seuraavilla kesäkäräjillä. Jutusta annettiin vihdoin päätös seuraavilla eli vuoden 1704 syyskäräjillä.)

Lähde: Kyrön ja Ikaalisten talvikäräjät 13.-16.2.1704, KA nn 21:103 (mf ES 1972).

6.
Nimismies pyysi päätöstä asiassa, joka koski naimatonta naista Liisa Tuomontytärtä Koukusta ja naimisissa olevaa miestä Erkki Tuomonpoikaa Korteistosta. Heistä edellinen oli synnyttänyt 24.5.1702 aviottoman lapsen. Lapsi on vielä elossa ja sen isäksi Liisa väitti viimeksi mainittua Erkkiä. Nimismies kertoi, ettei ollut saanut tähän asiaan sen enempää selvyyttä, kuin mitä tämän oikeuden aikaisemmista pöytäkirjoista ilmenee.

Edellisen vuoksi vaadittiin syytettyjä kumpaakin nyt mitä suurimmalla vakavuudella tunnustamaan syntinsä ja etteivät yrittäisi kieltää tekoaan.

Silloin Liisa, samoin kuin aikaisemmin, väitti lujin vakuutuksin sanotun Erkin olevan syyllisen ja lapsen oikean isän.

Erkki tahtoi ensin edelleen kieltää syyllisyytensä. Lopulta hänet saatiin myöntämään, ettei hän enää voinut väittää olevansa täysin syytön. Erkki arveli kuitenkin, ettei hän ole lapsen isä, vaan se olisi Juho Matinpoika Koukku Koivukoskelta.

Juho Matinpoika oli kuitenkin kuluvan vuoden talvikäräjillä tässä samassa paikassa valallaan vapauttanut itsensä. Nainenkin vakuutti jälleen, että Juho oli tässä asiassa syytön muistuttaen samalla lapsen ylläpidosta.

Edellisen johdosta päätettiin seuraavaa:

Tuomio

Naimisissa oleva mies Erkki Tuomonpoika Ikaalisten pastoraatin Korteistosta oli useilla käräjillä toistuvasti kieltänyt, että hän olisi ollut missään luvattomassa yhteydessä Koukusta olevan naimattoman naisen Liisa Tuomontyttären kanssa taikka siittänyt hänen kanssaan aviotonta lasta, jonka tämä oli 24. 5. 1702 synnyttänyt. Kuitenkin hän on nyt näillä käräjillä itse tunnustanut, että oli sekaantunut kyseiseen Liisaan. Hänen arveluunsa siitä, ettei hän olisi lapsen isä, ei voida antaa suurtakaan merkitystä, koska Juho Matinpoika Koukku Koivistosta, jota Erkki oli epäillyt asiassa, oli tekemällään valallaan vapautunut ja jonka myös nainen vakuutti täysin syyttömäksi.

Niinpä tuomitaan Erkki kuninkaallisen majesteetin kaikkein armollisimman vuodelta 1653 olevan rangaistusasetuksen mukaan 80 hopeataalerin sakkoon. Mikäli hänellä ei olisi varoja sakkojen maksuun, se muutettaisiin 6-kertaiseen kujanjuoksuun 50 parin läpi.

Nainen Liisa tuomitaan 40 hopeataalerin sakkoon taikka vaihtoehtoisesti rangaistavaksi raipoilla niin, että 3 lyöntiparia lasketaan 2 ½ hopeataaleriksi (= yhteensä 16 kappaletta kolmen lyöntiparia).

Lisäksi heidän molempien pitää kärsiä julkinen kirkkorangaistus kolmena sunnuntaina peräkkäin sekä anoa anteeksiantoa seurakunnalta kirkkoasetuksen 9. luvun 4. pykälän mukaan.

Vielä Erkki velvoitetaan alamaisimmasti Kuninkaallisen majesteetin 5. 2. 1697 annetun kaikkein armollisimman asetuksen perusteella - lautakunnan arvion mukaisesti - maksamaan vuosittain lapsenelatusta. Se lasketaan lapsen syntymästä alkaen siihen asti, kunnes lapsi pystyy itse hankkimaan elantonsa. Elatusmaksuksi määrättiin ½ tynnyriä viljaa vuodessa.

Sakoista Erkkiä on rangaistu kujanjuoksulla.

Lähde: Kyrön ja Ikaalisten syyskäräjät 11.-13.10.1704, KA nn 21:562 (mf ES 1973).