Johann then Tridie med gudz Nåde, Swerigis göthes och wendes. Konungh, Storfurste til Finlandh Carelenn, Ingermalandt och Soloniske Petin i Rydzland och öfuer the Ester vdi lifflandh. hertigh.

Wår ynnest och Nåde tilförenne. Må thw wetha Laβe Hindβonn Michil Claeβonn, sampt Sig^d Andβonn, att dhenne breffuisare Bengt Hindβn i Haudiaierffui by wdi Kyrö Sochn, haffuer wardt för oβ och wdi wnderdånighz giffuidt tilkenne, att han boor wdi enn stor almenne wägh, och för dhenn stoor gestningh skuld, som han haffue hafft aff wårt knichts fotth, ähr så arm och fattigh wärdenn, att hann iche haffuer rådh att bettale dhe åtherstoder, som hann ähr bleffuenn oβ skyldigh, medann i hade the befalningenn Och för dhenskuld ödmiucheligenn begerdt thn opå tilgift, Szå effter härr kommer årligenn så månge, såm haffwa thetta klagomåll, Och till ewentyrs the mest såm bedzste rådenn haffwa, och förmögene ähre, att wij icke wethe huilchen som behöffwe tilgift ell^r iche, Derföre befale wij eder här med alwarligen, atti här om granneligen Ransake skola, och om för^de breffuiβare finnis wara så vthfatigt, att han ingen råd haffua till att bettale, thz såm han skyldigh ähr, Då ähre wij tilfredz att han för samma åtherstoder må ware okraffd, den som han och haffur råd och ampne, nogot the opå bettale, Då må tw vtkreffwie af honom, anthen halffpartten, Tredie dell, mindre ell^r mehre, Effter som hans förmögennhz kan tilsäije, och på thz andre må hann haffua tilgifft, Shal lägande, att han iche bliffue beskäre, dhee egene hemmande sedan leggie öde, Och huad som med hans blifuer medlett, thz skole tw på häredz ting, vnder Kyrchieherres och häredzhöffdinge förseglingh vptrohnne lathe, Män om hann och haffuer rådh till att bettale thz såm hann skyldigh ähr, och haffuer i så måtte lågidt för oβ, då skole han icke allenast ingenn tillgifft haffwa, vthan skall böthe dherföre, vpå thett att andre moge för ther weddh, och wde dhenn stadh wthe theres hemman, ther the drage hijtt och före een hopp osanningh fann för oβ, Ther i haffue eder efter rettä, Schriffuidt vpå wårtt Konngl^e slått Stocholm then 15 Julij a^o 1583.

Wpå thenne K: Maijttz breff ähr till giffuande wdi Lagh tingh

Rogh och korn 16 capp^r

Kiott och torfisk 1 llt 10 mk^r

Saltt fisk ½ llt

Humbla 2 mk^r

Hampp 4 mk^r

Schinckor 1 st^e

Fåår ¼ st^e

Höö 1 pS.

"Juhana III Jumalan armosta, Ruotsin, Gööttien ja Vendien Kuningas, Suomen, Karjalan, Inkerinmaan sekä Venäjän Shelonin viidenneksen Suuriruhtinas ja koko Itä- eli Vanha-Liivinmaan Herttua.

Meidän suuressa suosiossamme ja armossamme, pitää alamaisten Lasse Heikinpojan, Mikko Klaunpojan sekä Sippo Antinpojan tietää, että tämä kirjeennäyttäjä Pentti Heikinpoika Hämeenkyrön Haukijärven kylästä, on kääntynyt Meidän puoleemme. Hän on nöyrimmin antanut tietää, että hän asuu erään suuren yleisen tien varrella. Ison vierailijamäärän majoittamisen takia, joiden hän sanoi olleen Meidän sotajoukkojamme, on hän tullut niin kurjaksi ja köyhäksi, ettei hänellä ole enää varaa maksaa jäljellä olevia maksuja. Hän on jäänyt Meille velkaa niistä maksuista, jotka olemme alamaisellemme määränneet. Sen vuoksi hän on nöyrimmin anonut saada niiden anteeksiantoa. Tästä asiasta näyttää tulevan vuosittain monia valituksia. Mahdollisesti enimmällä osalla hakijoista on kyllä varoja ja ovat maksukykyisiä. Me emme tiedä, kuka heistä tarvitsee anteeksiantoa ja kuka ei. Siksi Me määräämme teitä alamaisina vakavuudella tekemään sieltä huolellisen tarkastuksen. Jos edellä mainittu kirjeennäyttäjä osoittautuu niin rutiköyhäksi, ettei hänellä ole minkäänlaisia varoja velkojensa maksamiseen, niin Me olemme tyytyväisiä, että häneltä ne samat jäännösvelat jätetään velkomatta. Jos hänellä kuitenkin on varaa tai tavaroita, joilla hän voisi jotakin maksaa, pitää häneltä periä joko puolet, kolmasosa tai enemmän tai vähemmän, sen mukaan, kuin hänen omaisuudestaan voidaan ottaa. Ne muut hän voi saada anteeksi ja asiat pitää sovitella siten, ettei hänen talonsa autioidu. Mitä tulee hänen varoihinsa, tulee ne käsitellä kihlakunnanoikeudessa sekä vahvistuttaa kirkkoherralla ja kihlakunnantuomarilla. Mutta jos häneltä kuitenkin löytyy sellaista varallisuutta, jolla hän voisi suorittaa Meille rästissä olevia maksuja, häneltä ei pelkästään evätä velkojen anteeksiantoa, vaan häntä sakotetaan varojen pimittämisestä. Tämä tehdään siksi, jotta myös muut voisivat nähdä, että jos he kertoilevat Meille valheellisia tietoja, voidaan heidät ajaa pois taloistaan. Tätä teidän alamaisinamme tulee noudattaa. Annettu Meidän Kuninkaanlinnassamme Tukholmassa 15. heinäkuuta vuonna 1583.

Tämän Kuninkaallisen Majesteetin kirjeen anteeksianto on käsitelty laillisilla käräjillä.

Ruista ja ohraa 16 kappaa

Lihaa ja kuivattua kalaa 1 leiviskä 10 naulaa

Suolakalaa ½ leiviskää

Humalaa 2 naulaa

Hamppua 4 naulaa

Kinkkuja 1 kappale

Lampaita ¼ kappaletta

Heiniä 1 parmas.”

Lähde: Kansallisarkisto: Satakunnan voutikuntien tilejä > 2338 Ylä-Satakunnan rästiluettelo 1581: sivu 32v https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5732775192&aineistoId=1578404161