© Antero Perttula 2016

KARTTASELITELMÄ.

NOTARUM EXPLICATIO.

Nu-mero

Num

Kylvöala

Uthsäde

Heinäsato

höö

bohl

Tynnyrin-alaa

T^r

Kapan-alaa

Cppr

Aamia

Åhm

A

Venesjärven kylän lounaisosassa oleva talo, jota asuu Anders Carlβon (Antti Kallenpoika). Tilaa ei ole vielä pantu verolle.

Wenäsjerfwi By och Wäst Södra hemmanet, som Anders Carlβon Åboer, har här tils oskattlagdt warit.

Minkäänlaista humalatarhaa ei ole pystytettynä

Ingen Humblegård anlagd

1

Kaalimaa on kahdessa eri kappaleessa ja se on pinta-alaltaan 3 ½ kapanalaa.

Kåhlland på 2^ne Ställen till 3 ½ Cppr.

2

2 kapanalan hamppumaa.

Hampland till 2^ne Cppr.

3

Molempien vuosien kylvömaat ovat urpamaista hiekkamultaa ja kangassavea. Pellot ovat hyvin hallanarkoja, niiden ympärillä on hetteikköjä ja upottavaa suota, josta johtuen niitä ei voida katsoa korkeammaksi kuin 3 ½ jyvän arvoon

deβ uthsäde bägge Åhren af sandMylla och Mooleera med Pöösjord, tager som offtast skada af fråst och kiöld, som the kring Åkren befintelige källsåg med omliggiande sänka Måβar förordsaka, kan eij högre ansees än till 3 ½ korns äfring

3

14.

4

3 ulkopeltoa ovat laadultaan edellisen kaltaisia.

3^ne Uthåkrar af samma beskaffenheet

3

9.

5

Autiopelto.

Ödeåker

22 ¼

7

13 ¼

Pelloista kylvetään vuosittain ⅔ eli yhteensä 4 tynnyrin- 30 1/6 kapanalaa

⅔ till åhrligit uthsäde 4: 30 1/6 Cppr.

6

Kampikorpi on kovaa nurmea ja sitä hyödynnetään peltoviljelyn jälkeen vasikoiden ja tiineiden lehmien laitumena.

kanpi korpi af skarp wall brukas till kalf: och drächternes bete under Åkerbruket

7

Aidattu hevoslaidun on kovaa nurmea ja kivistä mäkeä. Sen peltoheiniä ei oteta laskuihin.

En inhägnad till hästbete af skarp wall och Stenig bake. Åkerhöö intet at berächna

8

Alinen Myllyniittu käsittää korpisuonurmea 3 3/16 tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinala

Ahlanen Myllimijtu kärrwall 3 3/16 tld (= tunneland) á ½ Åhm tldet (= tunnelandet)

1 9/16

9

Ylisellä Myllyniittulla on 2 latoa. Maa on korpisuonurmea käsittäen 7 ¾ tynnyrinalaa á ⅜ aamia tynnyrinala

Ylinen Myllinijtu 2^ne lador kärrwall 7 ¾ tld á ⅜ åhm tldet.

2 ⅞

10

Perkiöniittu on korpisuonurmea, käsittäen 5 ⅜ tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinala

Perkionijtu kärrwall 5 ⅜ tld á ½ åhm tldet

2 11/16

11

Rämäkkä on korpisuonurmea, käsittäen 3 1/16 tynnyrinalaa à ½ aamia tynnyrinala

Rämäkä kärrwall 3 1/16 tld á ½ åhm tldet

1 ½

12

Lammenneva on nevasuonurmea, käsittäen 8 ⅛ tynnyrinalaa á ¼ aamia tynnyrinala

Lammennäfwa Måβwall 8 ⅛ tld á ¼ åhm tldet.

2

13

Mäntyniemi ja Kekoneva ovat nevasuonurmea, käsittäen 2 tynnyrinalaa á ⅜ aamia tynnyrinala

Mendyniemi och Kekonäfwa Måβwall 2 tld á ⅜ åhm tldet.

¾

14

Patiluomansuu on yhteinen ja se on nevasuonurmea, käsittäen 2 tynnyrinalaa á ⅜ aamia tynnyrinala. Siitä tämän talon osuus on ⅓

Patilouman suu samfält Måβwall 2 tjd á ⅜ åhm tldet. thennes dehl ⅓ dehl

¼

15

Lintulähteenluomassa on 10 heinäsuopaa. Se on kelvotonta aavaa karpalonurmea sekä upottavaa nevasuonurmea 19 ¼ tynnyrinalaa á ¼ aamia tynnyrinala

Lindulähden louma 10 Stakar sänk Måβwall med tranbärs wall oduglig 19 ¼ tld á ¼ åhm

4 13/16

Luomajärvenoja on nevasuonurmea.

Lohmajerfwinoja Måβwall

1 ½

Lavapentienvieru on upottavaa nevasuonurmea

Lafwapentienwieres sänk Måβwall

½

Mustalahdenneva on palkkasotilaalle kuuluva niitty käsittäen ¼ aamia

Mustalahden näfwa Soldatens ¼ åhm

Ylempi talo on tähän saakka käsittänyt 1/6 manttaalia ja sen vuotuinen maakirjavero on ollut 6 taaleria 22 äyriä hopeassa. Se on nyt jaettu kahtia ja sitä asuu kaksi asukasta nimittäin:

Öfre Hemmanet som här tils bestådt af 1/6 Mantahl och Räntat Åhrligen 6 dl^r 22 ./: S^mt är nu halfwerat och bebons af 2^ne Åboer Nemnln

B

Jören Mattβonin (Yrjö Matinpojan) talossa ei ole humalatarhaa

Jören Mattβons Hemman ingen Humblergård

16

Kaalimaa on 6 ½ kapanalaa

Kåhlland 6 ½ Cppr.

17

Hamppumaa on 6 ½ kapanalaa

Hampland 6 ½ Cppr

18

Molempien vuosien kylvömaat ovat hiekansekaista savea osin kangasmaan tapaista. Halla vierailee niillä toisinaan eikä niitä siksi voida laskea kuin 3 ½ jyvän arvoon

Deβ uthsäde bägge åhren af sandblandat leera dehls mooachtig som understundom af fråsten skadas kan eij högre ansees än till 3 ½ korns ähring

5

17 ½

19

Juuri hiekkamaasta tehtyjä pieniä vähäarvoisia tilkkuja, melkein hyödyttömiä, sisältäen yhteensä 1 tynnyrinalan 27 kapanalaa.

Pelloista kylvetään vuosittain ⅔ eli yhteensä 3 tynnyrin- 22 ⅓ kapanalaa

Små täppor af Sandjord nys upgiorde och af Ringa wärde snart  oduglige till 1 tl^a 27 Cppr. ⅔ till åhrligit uthsäde 3 tl^r 22 ⅓ Cppr.

14

Patiluomansuun yhteismaa

Patiloumansuu samfält

¼

20

Kaupinkorven vasikkahaka on juuri raivattu ja se on karkeaa nurmea

Kalfhagna Kaupinkorpi af skarp wall nys af Rödiat

21

Rämäkkä on korpi- ja nevasuonurmea, käsittäen 2 ¼ tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinala

Rämäke kärr och Maβwall 2 ¼ tld á ½ åhm tldet

1 ⅛

22

Pahakorvenoja on nevasuonurmea, käsittäen 2 13/16 tynnyrinalaa á ⅜ aamia tynnyrinala

Pahakorfwenoja Måβwall 2 13/16 tld á ⅜ åhm tldet

1

23

Mäntyniemi on sotilaan niitty ja se on korpisuonurmea. Se käsittää 1 ⅛ tynnyrinalaa á ⅜ aamia tynnyrinala arvon ollessa yhteensä 7/16 tynnyrinalaa

Mendyniemi Soldatens äng kärrwall 1 ⅛ tld á ⅜ åhm tldet 7/16 åhm

24

Patiluomassa on 5 latoa. Se on korpi- ja nevasuonurmea, käsittäen 14 ¼ tynnyrinalaa á ⅜ aamia tynnyrinala

Patilouma 5 lador kärr och Måβwall 14 ¼ tld á ⅜ åhm tldet

5 ⅜

25

Patskosken niittu on korpisuonurmea, käsittäen 1 ⅜ tynnyrinalaa á ⅜ aamia tynnyrinala

Patz kåski nijtu kärrwall 1 ⅜ tld á ⅜ åhm tldet

7/16

26

Patskosken alinen niittu on korpisuonurmea, käsittäen 1 ⅜ tynnyrinalaa á ⅜ aamia tynnyrinala

Patz kåski Ahlanen nijtu kärrwall 1 ⅜ tld á ⅜ åhm tldet

9/16

27

Kotamäennokka on korpisuonurmea, käsittäen 1 ½ tynnyrinalaa á ⅜ aamia tynnyrinala

Kåtamäennåka kärrwall 1 ½ tld á ⅜ åhm tldet

9/16

28

Lintulahden niitty on upottavaa nevasuonurmea, käsittäen 15 tynnyrinalaa à ⅓ aamia tynnyrinala

Lidu lakte nijtu sänk Måβwall 15 tld á ⅓ åhm tldet

5

Resu jätettiin mittaamatta

Räsu omätt

Lavasjärvensuu eli Kietonalusta. Matz Erβon (Matti Erkinpoika) Kraka Sammin kylästä väittää tämän kuuluvan hänen taloonsa. Sen vuoksi tätä niittyä ei riitaisena voida ottaa huomioon. Kuitenkin todistetaan, että tältä koko niityltä puoliksi Jöran Mattβon (Yrjö Matinpoika) ja hänen naapurinsa Johan Anderβon (Juho Antinpoika) ovat voineet kaataa heinää 1 ½ aamia molemmille.

Lawaxenjerfwen suu el^r Kieton alusta, påstår Matz Erβon Kraka af Sammis by hans Hemman tillhörig wara, hwarföre samma äng såβom twistig intet här kan upföras, intygas dok heela ängen, hwilken thenne Jöran Mattβon och hans Granne Johan Anderβon till häfften hwar thera åthskillige åhr slagit kunnat kasta af sig 1 ½ åhm.

C

Johan Anderβonin (Juho Antinpojan) talo

Johan Anderβons hemman

29

Humalatarhaa on äsken pystytetty 20 tankoa.

Humblegård nyligen anlagd till 20 Stänger

30

Kaali- ja hamppumaata on 7 ½ kapanalaa.

Kåhlland och Hampland 7 ½ Cppr.

31

Molempien vuosien kylvömaa on hiekansekaista savea ja vähän kangasmaan tapaista. Halla vierailee niillä toisinaan eikä niitä siksi voida laskea kuin 3 ½ jyvän arvoon.

deβ uthsäde bägge åhren af sandblandat Leera något Mooachtig som understundom af fråsten skadas, kan eij högre ansees än till 3 ½ korns ähring

5

18

32

Ulkopellot ovat neljässä eri kappaleessa. Ne ovat huonoa vähäarvoista kangasmaata. Niitä on 15 ½ kapanalaa, josta vuosittain kylvetään ⅔ eli 3 tynnyrin- 22 ⅔ kapanalaa.

Uthåkrar och täppor 4 Stycken af swag moojord af Ringa wärde 15 ½ Cppr. ⅔ till åhrligit uthsäde 3:t^r 22 ⅔ Cppr.

Peltoheinä laidunnetaan tiineelle karjalle.

Åkerhöö upbetes af drächterne

33

Kämpinkorpi laidunnetaan vasikoille ja sen pelto, joka on juuri raivattu ja aidattu, laidunnetaan tiineelle nautakarjalle.

Känpinkorpi för kalfwar och åker dräckterne nyligen upRögd och hägnad

34

Perkooniittu on korpisuonurmea kasvaen saraa, käsittäen 4 tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinala

Perkonijtu kärr och Starr 4 tld á ½ åhm tldet

2

35

Kaitojalla on 5 latoa ja 1 heinäsuopa. Niitty on nevasuonurmea käsittäen 11 ⅛ tynnyrinalaa á ⅜ aamia tynnyrinala

Kaitoja 5 lador och 1 Stak Måβwall 11 ⅛ tld: á ⅜ åhm tldet

4 3/16

14

Patiluomansuun yhteismaa

Patiloumansuu samfält

¼

36

Kahilanevan alinenpää on nevasuonurmea, käsittäen 17 ½ tynnyrinalaa á ⅜ aamia tynnyrinala

Kahilanäfwa Ahlanenpä. Måβwall 17 ½ tld á ⅜ åhm tldet

6 9/16

Mittaamatta jätetty Resu sijaitsee ½ penikulman päässä asutuksesta

Räsu omätt ½ Mijhl aflägne

¾

Mätäsneva on hyvin upottavaa, sijaiten ⅜ penikulman päässä asutuksesta

Mättes näfwa Myket sänk ⅜ Mijhl aflägne

¼

Laakasillan vieru

Laka sildan wieres

⅛

Rajasalon vieru

Rajasalo wieres

½

Kruunun erämaalla olevassa metsässä ei ole ollenkaan rajoja lähirajanaapureina olevien Veneskosken, Honkakosken tai Samminmajan välillä. Siellä on riittävästi tukkeja, polttopuita ja talontarpeita. Joskus voidaan polttaa vähän tervaa. Maa on pääosin kivistä ja hyödytöntä metsämäkeä, seassa laajoja ja isoja soita, jotka ovat upottavia ja kelvottomia.    Hyvät metsälaitumet.    Ei kalkkikiveä.

Kalavesiä on kylän lähellä olevassa Venesjärvessä. Se on kivinen ja kivirantainen kauttaaltaan ympäri aidattu. Sinahmi lammesta voidaan keväisin pyydystää nuotalla ja kesällä koukuilla jonkin verran järvikalaa, mutta se on hyvin vähäistä. Mettälammenluomajärvestä tämä kylä kalastaa yhdessä Honkakosken kanssa nuotalla ja koukuilla. Kaukana metsässä olevat Patilampi ja Lavajärvi eivät juuri lyö leiville, sillä ne ovat täysin hyödyttömiä.    Jalkamyllyjä on kylillä kolme, joka talolle omansa. Ne käyvät syksyisin ja keväisin, mikä riittää kotitarpeisiin. Ne sijaitsevat siten, ettei niillä voi ansaita ja ne maksavat veroja myllytullina yhteensä 10 kappaa viljaa.

Nämä kylät, joihin on vaikeaa päästä kesällä, sijaitsevat metsien ja järvien takana 4 ½ penikulman päässä lähimmästä kauppakaupungista Porista. 5 penikulman päässä olevaan Ikaalisten emäkirkkoon pääsee pientä metsäpolkua pitkin. Näistä asutuksista on tähän saakka voitu suorittaa maksuja vain karjan myynnillä sekä vähäisellä tervanpoltolla. Muita etuuksia näille kylille ei ole havaittavissa.

Skog uppå Crono Ähremarken med Jnga Råer afskild ifrån nästgräntzande, såβom Wänäkåski Hångakåski och Sammenmaja till Räkelig till timmer, wedbrand och Gårdfång, hwar af brukas under stundom någon tiärubränning, består i öfrigt af Steninge och Onyttige skogbakar, sampt wijda och Stoora Måβar, sänka och odugliga.    Godt Muhlbete.    Jngen kalksteen.

Fiskiewatn utj Wänäs jerfwi träsk när wijd byen med Steen och Gallstrand alt om stängt, sampt Sinapi träsket, kan om wåhren med Näth och Noth fångas någon fiällfisk och med krokar om Sommarne, Men Myket Ringa. Mettelambi louma jerfwi hwarest thenne by med Hångakåski fiskia samfält med nät och krokar, lönar eij mödan för deβ aflägenheet Patilambi och lalwajerfwi på skogen Men aldeles onyttige.    Sqwaltqwarnar äro 3^ne under byen en till hwadt hemman som gå höst och wåhr och till Räkelige till huusbetarf, Men aflägne at intet Grannarne af them betiänas kunna, och Gifwas af them tillsammans 10 Cppr Spanmåhl årligen i tull.

Denne by är aflägne ifrån Biörneborg närmaste kiöpstad 4 ½ Mijhl öfwer skogen och insiöarne, som om sommaren inpossobel är. ifrån Jkalis Moderkyrkia genom små ra skogzwägen 5 Mijhl. Endaste uthwägen till uthlagornes afbördande, är genom boskapens af Yttrande, sampt Ringa hielp af tiärubränning här tils. flere förmåner förmarktes intet thenne by tillhöra.

37

38

Allekirjoittanut saapui paikalle noudattaen nöyrimmin Korkeanjalosukuisen Herra Paronin Kenraalimajurin ja Maaherran Otto Reinhold Yxkűll’in 4. viimeksi kulutta syyskuuta antamaa Korkea-armoista päätöstä ja määräystä. Paikalla olivat lisäksi Kruununvoudin Hyvin tunnetun Herran Johan Forssin asettamana Ikaalisten pitäjän nimismies Hyvin kunnioitettu Erich Litander sekä Maaviskaali Hyvin tunnettu Herra Nils Gabriel Kekonius (kirjoittajan huomautus: konseptista saa sen käsityksen, että Kekkonius itse ei olisi ollut paikalla), Ulvilan pitäjän Nimismies Hyvin kunnioitettu Mathias Höckert. Mukana olivat kaksi tilallista vieraina miehinä osapuolten Lautamiehiksi valitsemina Ikaalisten pitäjästä Matts Matzβon Kynärjärvi ja Ulvilan pitäjästä Jakob Henrichβon Kynäs (= Laitila). Ryhmän tehtävänä oli suorittaa asianomainen katselmus Ikaalisten pitäjän Veneskosken ja Leppäruhkan uudisasutusten sekä Ulvilan pitäjän Honkakosken tiluksilta. Lisäksi heidän piti katsoa, kuinka maa näiden kolmen kesken voitaisiin oikein jakaa muiden talojen oikeuksia loukkaamatta tai aiheuttamatta mitään muutakaan haittaa. Pitää myös tutkia, ovatko Veneskosken ja Honkakosken asutut talot erotettu asianomaisilla rajoilla Leppäruhkan ulkomaista ottaen huomioon, että nuori renki Johan Erβon on saanut Leppäruhkan autiomaalle 7.10.1734 immission Kruununvoudilta Hyvintunnetulta Johan Forssilta. Katselmusmiehet vietiin sille paikalle, jossa hän on raivannut peltoa. Siellä on aloitettu

navetan rakentamien. Sen ympärillä on jonkin verran pelloksi hyödynnettävää maata, mutta se on jokseenkin kivistä hiekkapohjaista kangasmaata. Kun tarpeelliset ojat on kaivettu, voi kylvö nousta 3 tynnyrin- 3 kapanalaan. Sen ulkopuolelta paremmasta metsästä voidaan osoittaa koivua kasvava mäki, joka on samanlaista maata ja siitä arvioidaan saatavan 20 kapanalan kylvömaa. Kun paikallisesti tavallisesti pelloista kylvetään ⅔, tulee vuotuiseksi kylvöalueeksi 2 tynnyrin- 15 ⅔ kapanalaa.

Johan Erβon todisti Henrich Christerβon Kynäksen (= Tuunajärvi) ja Gabriel Erβon Veneskosken 7.12.1734 antamalla todistuksella tämän Leppäruhkan maan olevan aiempina aikoina aidatut Leppäruhkan Ylinen saari, Kynäneva ja Honkakosken tiensuu. Edellisten rajojen sisälle Johan Erβon on aloittanut ja jonkin verran jo tehnyt niittyraiviota. Lisäksi hän on viime kesänä korjannut Hosioniitulta, jossa on kaksi latoa, 4 heinäkuormaa ja järvenrannasta, jossa on yksi lato, yhden heinäkuoman. Nämä heinänkaadot Johan osoitti edellä mainitun Henrich Christerβon Kynäksen todistuksen mukaan olevan aiemman Leppäruhkan asujan raivaamia. Samoin ovat myös useat muut joenvarressa olevat niittypaikat. Ne on sittemmin Elias Veneskoski anastanut itselleen väittäen, että kaikki ne pläntit, mitä siellä on, ovat hänen itsensä raivaamia. Sieltä ei ole osoittaa muuta todistusta, kuin että sinne pystytetyt ladot on Elias rakentanut.

Tämän maantarkastuksen aikana otettiin isäntien puolesta esiin eräs paikka Kynäsjärven rannalta. Siellä oli näkyvissä merkit Pirtin uunista. Samoin oli 8 kapanalaa peltoa. Siellä oli asunut Kyröpohjan Fransilan talon alaisuudessa eräs kalastaja (Johan Mattsson). Kynäs kertoi paikan siirtyneen hänelle ja sinne Johan on perustanut rakennuksensa. Nälkävuosina kalastaja oli korjannut tavaransa ja jättänyt paikan autioksi. Edellisen kuitenkin Elias Erβon Veneskoski ja Matz Sigfredβon Honkakoski kiistivät. He sanovat, että siltä samalta maalta, jossa Leppäruhka on, he molemmat ovat korjanneet heinää. 

He väittävät, että ilman tätä aluetta heidän talonsa häviävät eivätkä siksi voi sitä menettää. He vaativat, että kaikki heidän tiluksensa, mukaan lukien tämä riitamaa, pitää mitata. Sen mukaan kunkin tilusosuudet sieltä pitää kullekin ottaa verotukseen huomioon. Jotta asiasta saataisiin parempi selvyys, aloitettiin mittaukset ja kullekin tuli seuraavasti kuuluvat tilukset, nimittäin:

Til ödmiukaste följe af Högwällborne Hl^r Baron General Major och Landzhöfdinge Otto Reinhold Űxkűlls HögGunstige resolution och beordran af dⁿ 4 sidstwekne septemb^r infant sig in loco underskrefwen och utj Crono Befallningz Man Wällbetrodde Hl^r Johan Forss Stälte Ländz Man utj Jkalis Sochn Wällachtadt Erich Litander sampt jemte Landz Fiscalen Wällbetrodde Hl^r Nils Gabrielβon Kekonius Ländz Man af Ulfzby Sochn Wällachtadt Mathias Höckert med 2^ne främmande och Bofaste Männ utj Nembde Mäns Ställe effter Parternes uthwäljande Matz Matzβon Kynäräjerfwi och Jkalis Sochn, sampt Jakob Hendrichβon Kynäs af Ulfzby Sochn, at behörig Syn anställa å Wenäβkåski och LäppiRukta Nybygies af Jkalis Sochn och Hångakåski ägor af Ulfzby Sochn, sampt tillsee huru wijda till Räkelig Mark för them alla 3 kan finnas, att the utom andre Hemmanens instrång och hwar annans förfång kunna bestå jemwähl undersökia om Wänäkåski och Hångakåski för bebodde Hemman ifrån Läpp i Rukta uthmark med tillbörlige Råer äro afskilde hwar wijd Unga drängen Johan Erβon som af Crono Befallningz Man Wälbetrodde Johan Forss under dⁿ 7 Octobr 1734 ehrhållit immision uppå Läppi Rukta ödesmark. förde Syningz Männen till then platzen han uthseedt(?) till åkers upRödning, därest begynt bygnaden till fäähuus, hwar omkring någorlunda tiänlig mark till åker Men något Stenig och af Moo och Sandjord bestående sedan nödige dijken afdrages till 3 tld 3 Cpprs uthsäde kan wara. utom deβ bättre up i skogen uthwistes en skogz bake af biörk bewäxt, därest af samma Jord art kan blifwa effter bepröfwan 20 Cpprs uthsäde, blifwer således åhrliga uthsädet där af effter orthens wahnliga bruk ⅔ som är 2 tld 15 ⅔ Cppr.

Thenne Läppe Rukta mark bewiste Johan Erβon Genom Hendrich Christerβon Kynäs och Gabriel Erβon Wenäskåski attest af dⁿ 7 decemb^r förledet åhr wara i förra tijder omstängt med Läppi Rukta Ylinen sari, Kynenäfwa och Hångankåski tiensuu innom hwilken Gräntz Johan Erβon några fällen Giordt och ängz Rödningar begynt, sampt förleden Sommars bergat uppå Håkio ängen under 2^ne lador till 4 laβ och wijd träskstranden under 1 lada 1 laβ, hwilket hööslag Johan bewijsar med förenämbde Hendrich Christerβon Kynäs witnesmåhl, wara af förra Lapp i Rukta åboen upRögdt jempte flere ängz platzer wijd åkanten, som Wänäskåski Elias sig sedermehr tillwällat med föregifwande, att alt hwad till slätter nu finnes af honom wara Rödiat, hwar om dok eij wijdare bewijs ehrhålles kunde, än att ladorne som ther uppå befinnes, intygas Elias hafwa uphuggit.

Under besichtningen af thenne Mark upwistes af Grannarne en platz wijd Kynäβjerfwi Stranden, hwarest fans märke effter Pörtz ugnar, och åker till 8 Cppr. där en fiskare under Kyrophia by och Franzila hemman sig undersatt, hwilken Kynäs berättar sedermehr sig flyttiat och där Johan sin bygnad anlagdt, Men under Hungers Åhren, hwad fiskaren ther af Ränsatt ödelemnat. Hwar till dok Elias Erβon Wenäβkåski och Hångakåski Matz Sigfredβon nekade och sade at samma Mark Läppi Rukta är af them båda till hööslag upRänsad, det the utom sine hemmans under Gång förebära eij mista kunna, utan begiärte dett alla theras ägor, med thenne twistige marken upmätas måtte, och effter hwars ägande andehl där utj till skatt dem beräknas måtte. Fördenskull och till bättre uplyβing i saken företogz afmäthningen och blef befunnit hwarthera följande tillhörigheter äga. Nemblⁿ

D

Veneskoski, joka tähän saakka on maksanut sille asetettua sääntönäisveroa 7 taaleria 24 äyriä hopeassa käsittää 1/6 manttaalia.

Wenäskåski som här tils för 7 dl^r 24 ./: S^mtz Stadga Ränta Stådt och 1/6 Mantahl.

39

Humalatarhassa on 50–60 salkoa.

Humblegård till 50 á 60 Stänger.

40

Tarpeelliset kaali- ja hamppumaat ovat 6 ½ kapanalaa.

Nödigt och betarfweligt kåhl och hampland 6 ½ Cppr.

41

Kylvöpelto on kangasmaata ja hiekkamultaa, jokseenkin kylmää ja hallanarkaa. Märkinä vuosina vesi nousee pellolle aiheuttaen suuren, jopa täydellisen kadon. Kun pelloista kylvetään vuosittain ⅔, on vuotuinen kylvö 3 tynnyrin- 22 kapanalaa.

deβ uthsäde i Moolera och SandMylla, som kiöld och fråst tämblⁿ är under kastad och J watuåhr Stoor skada genom watnetz upstigande tager innehåller in alles

hwar af ⅔ till åhrligit uthsäde 3:22 Cppr.

5

17

42

Hyödytön 9 kapanalan autiopelto.

Ödeåker oduglig 9 Cppr.

43

Vasikkahaka.

Kalfhaga

Peltoheinää saadaan vuosittain

Åkerhöö åhrligit

½

44

Perkiössä on 5 latoa. Se on korpisuonurmea, käsittäen 9 13/16 tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinala

Perkio 5 lador kärr 9 13/16 tld á ½ åhm tldet.

4 ⅞

45

Ojanperä on palkkasotilaan tilus, käsittäen 1 ⅜ tynnyrinalaa, laadultaan korpi- ja nevasuonurmea, á ½ aamia tynnyrinalalta tehden 11/16

Ojanpärä Soldatens 1 ⅜ tld k: och M: á ½ åhm tldet 11/16

46

Venekivenneva on 12 ¼ tynnyrinalaa, josta sieltä täältä voidaan korjata hyvin vähäistä heinäkasvustoa

Wänäkifwi näfwa 12 ¼ tld, som häär och thär slåås af Myket Glees wäxt kan bärgas

1

47

Mustaneva on nevasuonurmea, käsittäen 7 ⅜ tynnyrinalaa á 1/6 aamia tynnyrinala

Mustanäfwa Måβwall 7 ⅜ tld á 1/6 åhm tldet

1 ¼

48

Iisakinlato ja Häävilato ovat nurmiketoa, käsittäen 3 5/16 tynnyrinalaa á ⅜ aamia tynnyrinala

Jsaki latto och häfwalatto hårdwall 3 5/16 tjd á ⅜ åhm tldet

1 ¼

49

Pitkärannanlato on nurmiketoa, käsittäen 2 ½ tynnyrinalaa á ⅜ aamia tynnyrinala

Pitkeranda latto hårdwall 2 ½ tld á ⅜ åhm tjdet

15/16

50

Riitamaa. Leppäruhkan saari on raivauksen alla olevaa nurmiketoa, käsittäen 1 ⅞ tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinala

Trätes Märken. Läppi Rukta sari hårdwall Står under Ränβning 1 ⅞ tld á ½ åhm tldet

15/16

51

Lonrinhalmi, jossa renki Johan osoitti olevan peltomaaksi sopivaa aluetta 40 kapanalaa, mutta niityksi sopivaa nurmiketoa on 2 5/16 tynnyrinalaa á ⅜ aamia tynnyrinala

Lånrinhalmi hwarest drängen Johan upwiste till Åkerjord 40 Cppr Men till äng tiänligare hårdwall 2 5/16 tjd á ⅜ åhm tjdet

⅞

52

Leväsjoensuunlato, Portaanpää ja Niemisuo sekä Plakkari ovat nevasuonurmea, käsittäen 2 3/16 tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinala

Läfwäs joensuu latto och Portanpä och Niemisuo med Plakari Måβwall 2 3/16 tld á ½ åhm tjdet

1 1/16

53

Pensarinnevan kytö, Kampinhuhta ja Pensarinnevan alusta ovat nevasuonurmea, käsittäen 3 11/16 tynnyrinalaa á ⅜ aamia tynnyrinala

Kytä Pensarinäfwa, Känpihuchta och Pensarinäfwa ahlusta Måβwall 3 11/16 tjd á ⅜ åhm tjdet

1 ⅜

54

Haraniittu on nevasuonurmea, käsittäen 1 1/16 tynnyrinalaa á ⅜ aamia tynnyrinala

Haranijtu Måβwall 1 1/16 tjd á ⅜ åhm tjdet

⅜

55

Majankeidas käsittää ¼ tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinala

Majankäutä ¼ tjd á ½ åhm tjdet

⅛

56

Pensarinnevanlahti käsittää 1 3/16 tynnyrinalaa á ⅜ aamia tynnyrinala

Pensanäfwa lakti 1 3/16 tjd á ⅜ åhm tjdet

½

57

Sotikko ja Kainalolahti ovat saranurmea, käsittäen ¾ tynnyrinalaa á ⅔ aamia tynnyrinala

Sotiko och Kainalholakte Starrwall ¾ tld á ⅔ åhm tldet

½

58

Heko on nurmiketoa, jossa märkänä vuodenaikana vesi seisoo ja maa on veden alla tuottamattomana, pinta-alaa on 3 tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinala

Håko (org: Häkö) kärrwall som i wåthåhr Står obyrdig och under watn 3 tld á ½ åhm tldet

1 ½

E

Honkakoskelle on tähän saakka määritelty 6 hopeataalerin vero ja 1/6 manttaalia

Hångakåski har här tils Stådt för 6 dl^r S^mtz Ränta och 1/6 Mantahl.

59

Humalatarha käsittää 100 salkoa

Humbegård till 100 Stänger

60

Tarpeelliset kaali- ja hamppumaa vievät 8 ½ kapanalaa

Kåhl och hampland betarfweligt 8 ½ Cppr.

61

Kylvöpelto on multa- ja kangassavea. Siellä halla on vieraana ja märkinä vuodenaikoina pellolle nouseva vesi aiheuttaa vahinkoja, arvioidaan 3 ½ jyvään. Maasta kylvetään vuosittain ⅔, jolloin vuosikylvöala on 5 tynnyrin- 2 kapanalaa.

deβ Uthsäde af sand Mylla och Mooleera som fråsten är underkastad och i wåtåhr af upstigande watn skadas till 3 ½ korn

⅔ till åhrligit uthsäde 5:2 Cppr.

7

19

Peltoheinää tulee vuosittain

Åhrligit Åkerhöö

¾

62

Vasikkahaka

Kalfhaga

63

Suovanlato on nurmiketoa, käsittäen 1 ½ tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinala

Suowanlatto 1 ½ tjd á ½ åhm tjdet. Hårdwall

¾

64

Koivuahonlato on nurmiketoa, käsittäen 1 5/16 tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinala

Koifwaholatto hårdwall 1 5/16 tjd á ½ åhm tjdet

11/16

65

Nurmiketoa olevat Vääräpäälato, Niemilato, Mäkilato, Kreunperkoo, Kortelahdenlato ja Päivänpuolen lato ovat yhteensä 9 15/16 tynnyrinalaa á ⅜ aamia tynnyrinala

Wäräpälatto hårdwall, Niemilatto, Mäkilatto, Kreunperko, Kortelahden latto, Päifwäpuolen perko hwall tillhopa 9 15/16 tjd ⅜ åhm tjdet

3 ¾

66

Plakkariniittu on nevasuonurmea, käsittäen 1 ½ tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinala

Plakkari nijtu Måβwall 1 ½ tjd á ½ åhm tldet

¾

67

Jyllinniittu on nevasuonurmea, käsittäen 8 ½ tynnyrinala á ⅓ aamia tynnyrinala

Gyllinijtu Måβwall 8 ½ tjd á ⅓ åhm tjdet

2 13/16

68

Myllyperkoo ja Vähäsniittu ovat nurmiketoa, käsittäen 1 1/16 tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinala

Mylliperko och Wähäxnijtu hårdwall 1 1/16 tjd á ½ åhm tjdet

½

69

Patakoski, Uusilato ja Vanhalato ovat nurmiketoa, käsittäen 1 ⅝ tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinala

Pattakåski, Uhslatto och Wanalatto hårdwall 1 ⅝ tjd á ½ åhm tjdet

13/16

70

Patakoskenniska on nurmiketoa, käsittäen 1 ¼ tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinala

Pattakåskiniska hårdwall 1 ¼ tjd á ½ åhm tjdet

⅝

71

Kantoniittu on nurmiketoa, käsittäen 1 15/16 tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinala

Kandonijtu hårdwall 1 15/16 tjd á ½ åhm tldet

⅝

72

Riitamaa alkaa Sahinperkoosta, se on nurmiketoa, käsittäen ⅜ tynnyrinalaa á ⅔ aamia tynnyrinala

Trätes marken börjar Sahinperko hårdwall ⅜ tjd á ⅔ åhm tjdet

¼

73

Uusiperkoo on nurmiketoa, käsittäen ¾ tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinala

Uhsperko hwall ¾ tjd á ½ åhm tjdet

⅜

Enempää pelto- tai niittyraivioita kielsivät Honkakoski ja Veneskoski mitenkään olevan saatavissa. Itse tila ja maa sijaitsevat 1 penikulman päässä, mutta ne perustuvat suurelta osin suuriin hyödyttömiin soihin sekä kangas ja kivimäkiin kasvaen osaksi hyvää tukkimetsää. Kun täällä ei ole tähän mennessä ollut ollenkaan rajoja, on nämä kaksi asuttua taloa Honkakoski ja Veneskoski ollut erottamatta toisistaan. Ne nauttivat kumpikin omaa puoliskoaan. Metsissä on riittävästi puutavaraa talonrakennuksiin, polttopuihin, aitojentekoihin ja lehdeksiin sekä jonkin verran tervanpolttoon (kirjoittajan huomio: kruununtalot eivät saaneet tuolloin myydä tukkipuuta ilman erillistä lupaa). Karjan ruokintaan on jokseenkin hyvät laitumet. Kalavesiä on Kynäsjärvestä sekä ulkomaalla olevista pienistä järvistä kuin myös tilusten läpi virtaavasta joesta, mutta ei enempää kuin kotitarpeiksi. Järvikalasta saadaan kevätaikaan vähäistä apua kotitalouteen. Hyvin harvoin Veneskoskesta voidaan saada joku nahkalohi eli nieriä eli rautu.

Wijdare till åker och ängz Rödning wara synnerligen tillgå nekade Hångakåski och Wenäskåski, Ändok sielfwa Marken och uthrymmet af 1 Mijhls längd är Men till Största dehlen bestående af onyttige Stora Måβar sampt Moo och Steenbakar med Godh timmerskog till en dehl bewäxt, som här tils med inga Råer warit skild deβe 2^ne besuttne hemman Hångakåski och Wenäskåski emellan, utan the then nyttiat hwar å sin sijda, är tillräkelig till huusbygnad wedh, bränd och Gärdgång och lööfbrått, sampt något till tiärubränning, och för boskapen behielpeligt och någorlunda Godt bete. Fiskiewatn utj Kynäsjerfwi träsket med flere små insiöar på uthmarken, Sampt i Åhn genom ägorne, Men eij wijdare än till Huusbetarf, och liten understöd. huushållet af fiällfisk om wåhrtijden sampt Myket sällan kan något skinlax fåås utj Wenäskåski forβen.

Tämän mittauksen selitelmän teon jälkeen huomautti Leppäruhkan uudisasukas Johan siitä puuttuvan seuraavien heinäniittojen, nimittäin: Veneskosken Heponevalta 4 kuormaa ja Porrasnevalta 2 kuormaa, jotka nyt ovat hungingolla. Honkakosken Pomarkun puoleista rajaa vastaan Koivulamminnevalta 3 kuormaa, Rindinnevalta 3 kuormaa, Korteslammin niitulta 6 kuormaa. Viime mainituista Johan väitti Pomarkun kylän, vuokramaksua vastaa ja Honkakosken luvalla, vuosittain korjaavan heiniä. Lisäksi tulee Honkakosken ohiulottuvasta Venesjärven puolella olevasta Kollinnevasta 4 kuormaa. Honkakosken mielestä on epäselvää, onko Kortesneva hänen rajojensa sisällä vai Pomarkun puolella. Hän ei ole voinut korjata sieltä heinää, kun tämä suo on jokseenkin yhtä huonoa kuin Johanin mainitsemat. Se on laitettu karjalaitumeksi eikä sillä ole arvoa heinänkaatoon ja nautintaan. Mutta hän valitti suuresti Johanin maa-anastuksesta ja rakentamista Leppäruhkan maalle, sillä paikka sijaitsee keskellä heidän niittyjään. He eivät ole nähneet Juhosta olevan heille muuta kuin haittaa ja vahinkoa.  

Nyt ulkomaita ja metsiä on riittävästi näille kahdelle asujalle ja ne riittävät kyllä Leppäruhkallekin. Sanottu Leppäruhkan ottama asuinpaikka on noin ⅜ peninkulmaa Veneskoskelta ja ½ peninkulmaa Honkakoskesta, siis lähes niiden puolivälissä. Nöyrimmin alistetaan Korkeanjalon Herra Paronin Kenraalimajurin ja Maaherran Korkeanoikeudenmukaiseen harkintaan, voidaanko Leppäruhkalle antaa se heinämaa, josta Veneskoski on tähän saakka omistanut 7 ¼ aamia ja Honkakoski ⅝ aamia eli yhteensä 7 ⅞ aamia. Nimittäin niin Honkakoskelle kuin Veneskoskellekin on pätevin perustein määrätty suoritettavaksi se vero, jossa Honkakoski ja Veneskoski saavat pitää vanhat niittynsä. Tästä seuraa, että Leppäruhkan uudisasutuksen täytyy siinä tapauksessa lähteä, jos uusia niittyraivioita ei ole käytettävissä.

Effter afslutad beskifning öfwer thenne Mäthning, på Minte Läppi Rukta Nybyggaren Johan följande Slåtter wara undandölgd, Nemblⁿ af Wennäskåski, Häponäfwa 4 laβ och Porrasnäfwa 2 laβ, som under fääfoot nu liggia. Och af Hångakåski å Påmarkz Sijdan emot Råen Koifwulambi näfwa 3 laβ, Rindinäfwa 3 laβ, Korteslambi nijtu 6 laβ, hwilken sidsnämbde, Johan föregifwer, Påmarkz by, för betahlning och lego..(?) med Hångakåski tillstånd åhrligen bergat, utom deβ af Hångakåski förbij gången Kollinäfwa å Wänäsjerfwi Sijdan om 4 laβ. Hwar uppå Hångakåski sig uthlätt, at så wijda osäkert är, om Kortes näfwa faller innom hans Råå el^r å Påmarkz Sijda, har han then intet på sig upföra kunnat och ther hoos som samma Måβa af tämblⁿ swag wäxt är tillijka med the flere af Johan upgifne, äro the till boskap bete lagde och intet wärde att bergia och nyttia. Men öfwer Johans intrång och anlagde bygnad på Läppi Rukta Marken, såβom Mitt ibland theras ängiar, beswära sig högeligen, medan the eij annat än ohägn och Öfwer wåld sig föresee af Johan hafwa.

Nu Ehuruwähl utmarken och skogen tillräkkelig för theβe 2^ne besuttne och för Läppi Rukta tillijka kan wara, och thetta LäppiRukta uthsedde boningzplatz ⅜ Mijhl från Wenäβkåski och ½ Mijhl från Hångakåski ungefärlig och snart Mitt emellan liggiande är, likwähl underställes Högwällborne Hl^r Baron General Majoren och Landzhöfdingens HögRättwijsa ödmiukast, huru wijda LäppiRuchta kan tilläggas hööbohlet som Wenäskåski här tils ägt till 7 ¼ åhm och af Hångakåski till ⅝ åhm Giör till sammans 7 ⅞ åhm, när så wähl Hångakåski som Wänäskåski, sig åtaga then Räntan uthgiöra som ther på skiähligen läggias kan, och där Hångakåski och Wänäskåski sine Gambla ängiar få behålla, faller af sig seilff att Läppi Rukta Nybygge måste uthgå i synneheet som ingen ängzRödning wijdare upgifwes wara att tillgåå.

Originaalissa on päiväys: Veneskoskella 18.11.1735 D. Ekman