©Antero Perttula 2019
Valtuuskirja Yrjö Juhonpoika Svinhufvudille 1632 Skanssin perustamiseksi

”Wij Wnder shrifne Gabriell Bengtβon Oxenstierna, Frijherre till Möhrby, Herre till Lindeholmen, Sweriges Rijkes Rådh, och Rijkz Tyghmestar  så och Gubernator Wthöfwer Finlandh och Lagman J Wermelandh, Herman Wrangell till Skooklöster Lärickhålm och Öfuer Påhln, Sweriges Rijkes Rådh och Fälthmaskalck, Riddare; Giör här medh witherligidt dedt aldenstundh man befunnit hafwer wthj hållne Munstringar i Finlandh ath icke allenast mesta deelen förledhne åhrs knehter wthj Rautalammj och Jämse Sochnar Jempte Laukus Cappelgeldh i Sexmäkj heredh, Så och Oriweβi och Rowesi Sochnar i Öffre sathegunden, der af Treeskå och Mooth willigheeth hålle sigh wnder Cronones tienst, Wthan och een stoor deell knichter af andre Ortter sticke sigh och dijth till be^te Ortter Så På dedh ath sådant igenom Säth och Lempa måge J tijdh forekåmmes, och så myckith mögeligen skickan förhindras hafuer Man På högst be^te H: K: M^tz wegne helst deβe H: K: M^tz derom wth gångne och publiieradhe Mandater welat wthöfuer förbe^te Sochnars Knehter till een Commendeur förordne Breff wijsaren Edhle och Wälbördigh Jören Jönβon ath han effter hånom medh gifuin Rullas Lydelβe Lydelβe först och för alltingh förskaffar be^te Sochnars knehter wiβe och Lydhighe ath hafuas och finnas, då, såm Cronones tienst dedh fordra och behöfua kan Till dedh andre, skall han och sigh der om beflijta, ath kunna bespana och wthfårska huares dee månge frå fremmandhe Orther och dijth flychtighe knehter kunne hafuer deres till håldh dem effter säth och Lempa ath fastdaga Tridie måste han och gifwa granna aht På hwadh löst Partj som flyta aff och till emillan Finlandh och österbåthnen, wthan beskiedh, Sådant och så han wthj för warningh till sigh annama skall till wijdare Bieskeedh der om ifrå Åbo Sloth, Och På dedh han sådant deste beqwemligare skall kunna å wercket Reth stelle, ähr honom och deer hooβ oppå Lacht, ath han J den Ortten wthβeer och förnimmer någon beqwembligen Plaβ der som kunne Een Skantz opsettias och Nu i förståne På samma stelle skall han Låthe opsethia eth tienligith Stackeeth och så månge Nödhtårfftighe huus han der behöfua kan, Jempte och eth wiβ wahrachtigtt fängelβe Jnn om Stacketet, der han kan hafua och beholla fångarne wthj wäll förwaradhe, Till hwilcket werk /: effter een Serdeles medh gifuen Memoriall /: heredz Fåugden skall hålle almogen der näst boendhe till ath framföre wierkiet och annat som kan behöfuas till be^te Skantz Stakheetz förfärdigande, kan så sedan wthaf forbe^te Sochnars Knehter effter Rullan formere sigh eth Serdeles Compagnie medh Complet officerer och Gemene, dem han till waht och annan Nödhtårffigh handteringh i Skantzen och i Landet bruka kan som honom tilbörligitt Deputet På skall bestås och aldenstundh detta alt kräffwer stoort omack hafue wij fördenskuldh På hans K M^tz wegne här medh tillsaght honom Maiorh Gaasi wthan Compagnie honom Commederes och befalles fördenskuldh här med På Hans K: M^tz wegne ath han förbe^te åthagne officj och werch troligen oförsummeligen företager Nytheligen besteller och J all tingh såsom förbe^t och han sielf weet.  betenckia dedh kan lenda H: K: M^tz Cronan och Fädernes Landet till tienst gagn och gode sigh flijtigh och ijdkisam derj befinna låter aldeles så ath han will och kan dedh wäll bestå och sware Befales och På H: K: M^tz wegne här medh Knechterne så officerer som Giemene i be^te Sochnar ath dee honom På H: K: M^tz wegne här wtinnan befuijse hörsamheet och lydnå, Wthj alt dedt han dem således till hans K M^tz tienst gagn och Nythå biudandes och befahlandes warder Der både han och dee alle här widhkåmmer wethe och hafue sigh fulckåmligen ath Effter Retha, deβ till wiβå ähr detha medh egne Hander och Signeter wnder bekräfftigat Actum Åbo den 30 Aprilis1632:

Gabriell Oxenstierna Frijherre till Mörby och Lindhålm

Herman Wrangell.”

”Me allekirjoittaneet: Mörbyn Vapaaherra, Lindholmin Herra, Ruotsin Valtaneuvos ja Yliasemestari sekä Suomen Kenraalikuvernööri ja Värmlandin Laamanni Gabriel Bengtβon Oxenstierna¹ ja Skoklosterin Herra², Preussin Varakuvernööri, Ruotsin Valtaneuvos ja Kenttämarsalkka sekä Ritari Herman Wrangel: Teemme täten tiettäväksi, että kun: Suomessa on pidetty kuluvana vuotena Katselmuksia mm. Sääksmäen kihlakunnan Rautalammin ja Jämsän Pitäjistä Laukaan Kappeli mukaan luettuna sekä Ylä-Satakunnan Oriveden ja Ruoveden pitäjistä, on mainittujen paikkakuntien sotamiehistä suurin osa niskoittelulla ja vastahakaisuudella vältellyt Kruunun palvelusta. Näin ei ole tapahtunut pelkästään edellä mainituissa paikoissa vaan myös suuri osa muiden paikkakuntien sotilaista on piiloutunut. Tällainen toiminta pitää kerta kaikkiaan tavalla tai toisella tästedes torjua ja se on kaikin mahdollisin keinoin estettävä. Korkeimmaksi mainitun Hänen Kuninkaallisen Majesteettinsa puolesta olemme sittemmin tämän Hänen Kuninkaallisen Majesteettinsa antaman päätöksen julkisesta toimivallasta perusteella aiemmin mainittujen Pitäjien Sotilaiden Komentajaksi määränneet tämän Kirjeennäyttäjän Jalon ja Vapaasukuisen Yrjö Juhonpojan. Hänelle annetaan oikeudet Rullien mukaan: Ensinnäkin huolehtia, että kaikki niissä mainittujen Pitäjien sotilaat varmasti ja kuuliaisesti saapuvat Kruunun palvelukseen silloin, kun heitä tarvitaan. Toiseksi pitää hänen ahkerasti yrittää löytää ja ottaa selville, kuinka monta vieraan Paikkakunnan sotilasta on tullut tänne pakosalle, missä he piileksivät ja millä keinoin heidät voidaan ottaa kiinni. Kolmanneksi hänen täytyy myös antaa julistaa lainsuojattomaksi se irtain Väki, joka kulkee Suomen ja Pohjanmaan välillä, ilman todistusta. Säilytykseen otetuista hänen tulee ottaa itselleen lisätiedot Turun Linnasta³. Jotta vallitus saataisiin luontevampaan kohtaan, on hänet myös ohjeistettu, että hän sellaiselta Paikkakunnalta valitsee ja katsoo jonkun sopivan Paikan, jonne voisi rakentaa Skanssin. Nyt aluksi sille paikalle hänen pitää antaa rakentaa tarpeellinen aitaus ja niin monta Tarvittavaa rakennusta, kuin hän katsoo hyväksi. Aitauksen sisälle pitää tehdä rakennus pysyväksi vankilaksi, jossa hän voi pitää vankeja säilössä. Kihlakunnanvouti huolehtii (erikseen annetun virkakirjelmän mukaan), että lähinnä asuva rahvas toimittaa varustukseen puutavaran ja muun sellaisen, jota voidaan käyttää mainitun Skanssin aitauksen valmistamiseen. Myös edellä mainittujen Pitäjien Rullissa mainitut Sotilaat, erityisesti Komppania Täydennysupseerit ja Tavalliset rivimiehet, jotka hän ottanut vartijoiksi ja muuhun tarpeelliseen, voidaan osoittaa Skanssin käyttöön. Ja kuten Maassa on tapana, voidaan hänelle antaa asianmukainen palkanlisä. Tämä kaikki vaatii suurta vaivaa. Sen vuoksi olemme me Hänen Kuninkaallisen Majesteettinsa puolesta täten määränneet hänen Majuri Yrjö Juhonpoika Svinhufvudin⁴ Komennukseen paitsi Komppanian myös nämä sotilaat⁵. Niinpä uskotaan täten Hänen Kuninkaallisen Majesteettinsa puolesta, että hän virkansa puolesta edellä mainitut ottaa vastattavakseen. Hän tarttuu viipymättä luotettavasti ja hyödyllisesti kaikkiin töihin, kuten edellä on mainittu. Hän itse osaa arvostaa työavun koituvan Hänen Kuninkaallisen Majesteettinsa Kruunun ja Isänmaan hyödyksi. Niinpä hän haluaa uutterasti ja tarkasti vastata Hänen Kuninkaallisen Majesteettinsa puolesta annettuihin määräyksiin. Sotilaat, niin upseerit kuin tavalliset rivimiehet, mainituista Pitäjistä, osoittavat hänelle kuuliaisuuttaan ja tottelevaisuuttaan tällä Hänen Kuninkaallisen Majesteettinsa puolesta annetulla määräyksellä. Kaikesta tästä hän vaatii heitä uskollisesti Hänen Kuninkaallisen Majesteettinsa palveluihin. Sekä hän että he kaiken tässä sanotun nyt tietävät ja tätä täydellisesti noudattavat. Tämän valtuutuksen me olemme omakätisin nimikirjoituksin ja sinetein vahvistaneet. Päiväys: Turussa 30. Huhtikuuta 1632.  

Gabriel Oxenstierna Mörbyn ja Lindholmin Vapaaherra

Herman Wrangel.”

¹ Gabriel Bengtsson oli 1631–1633 Suomen kenraalikuvernöörinä; serkut, Gabriel Gabrielinpoika oli valtadrotsi ja Axel Oxenstierna käytännössä Ruotsi-Suomen hallitsija.

² Tästä puuttuu sanoja, sitten on muuan ”Lärickholm?” mutta mikä? Jatkona on Ylä-Puolan mutta mikä? Oxenstienna nimitettiin kyllä Preussin Varakuvernööriksi 1632, mikä tässä suomennoksessa on mainittu.

³ Turun linna oli sotilaiden syyni- eli katselmuspaikka.

⁴ Lukee ”Gaasi”, joka on kait tulkittu tyyliin ”ikäloppu”. Tässä on kyse valtuutuskirjeestä. Sellaisessa henkilöstä ei taatusti haluttu kertoa vähättelevästi, etenkään siten, että ympäristö olisi saanut aiheen valtuutuksen murentamiseen. ”Gaasi” tarkoittanee joko valtuutetun lempinimeä tai esim. lyhennystä nimestä (Jöran = Göran): Göran Johansson Svinhufvud = Gaasi.

⁵ Tekstistä puuttuu tältä kohden sanoja.

Lähde:
Kansallisarkisto digitaaliarkisto Turun ja Porin läänin tilejä, Ylä-Satakunnan tilikirja 1635–1635 (7133) sivut 119–120, jaksot 104–105 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13394387