”Allekirjoittanut Kihlakunnantuomari toimitti 24.11.1808 Ikaalisten Pitäjän Käräjäkunnassa Välikäräjät Karhoisten kylän Winnarin talossa.

Läsnä oli seuraava Lautakunta: Henric Henricsson Kalmaa ja Simon Simonsson Haikara sekä ylimääräiset Lautamiehet Eric Jöransson ja Johan Ericsson Numme, Jacob Mattsson Jouti, Matts Mattsson Mäkelä Karhoisista sekä Johan Mattsson Kalli.

Samana päivänä iltapäivällä:

§: 1. (marginaalissa merkintä: ”Alistettu”)

Herra Maaherra ja Ritari von Troil on lähettänyt 14. viime lokakuuta Virkakirjeen. Se koskee Hänen Ylhäisyytensä Ylipäällikön sekä Korkeanjalosukuisen Herra Kreivi Friedrich Wilhelm von Buxhoevdenin kirjelmää. Siinä pyydetään allekirjoittanutta kiireisesti panemaan toimeen Välikäräjät Ikaalisten Pitäjän Käräjäkunnassa. Siellä pitää tutkia 3. viime syyskuuta erään Keisarillisen Venäjän Sotilaan murhaa. Se oli tapahtunut mainitun Pitäjän Vehuvarpeen Kestikievarin ja sieltä puolen penikulman päässä sijaitsevan Smedsin Torpan välillä. Sen vuoksi epäiltynä on otettu kiinni ja viety Turun Linnanvankilaan seuraavat henkilöt, nimittäin:

Torppari Gustaf Andersson Oksjoki ja hänen isänsä Anders Andersson, Talonpoika Matts Mattsson Alanen (eli Ala-Kukko) ja hänen poikansa Carl Mattsson, Talonpojat Anders Andersson Hoppu, Jöran Jöransson Heiska ja Jöran Ericsson Käkelä eli Koskinen, kaikki Vatulan kylästa,  ja Talonpojan vaimo Britha Ericsdotter Vehuvarpeesta. Kaikki tästä Ikaalisten Pitäjästä, sekä Talonpoika Matts Jöransson Vähäsävi ja Talonpojan vaimo Walborg Ericsdotter Sävilammi Mouhijärven Pitäjästä.

Usein mainitun 26. viimeksi kulunutta lokakuuta vastaanotetun Virkakirjeen mukaan on allekirjoittanut asettanut Määräajaksi mainitun asian käsittelyyn tämän päivän. Siitä on toimitettu tieto Herra Maaherralle, mutta hän oli estynyt saapumasta paikalle Varsinaisten Käräjien johdosta. Anomuksesta myös Ylimääräiselle Notaarille Herra Isaac Gabriel Bäckmanille oli siitä tehty Keisarillisen Hovioikeuden määräys, että yllämainittu asia silloin käsitellään. Herra Ylimääräinen Notaari oli kuitenkin poissa, kun joutui Virkamääräyksestä matkustamaan Turkuun. Niinpä allekirjoittanut on katsonut parhaaksi itse tuoda asian oikeuteen.

Tehtyjen muistiinmerkintöjen jälkeen paikalle saapui Toimitusvouti ja Kruununnimismies Henrik Grönberg.  Lähetetyn virkakirjeen johdosta olin käskenyt Toimitusvouti ja Kruununnimismies Grönbergiä tekemään asiasta tutkinnan sekä hankkimaan asialle todistajat. Käynnissä oleville käräjille tuotiin vangittu Talonpoika Matts Alanen. Hänet tuotettiin muiden yllämainittujen Vastaajien tavoin asianomaisella passituksella tänne Turun Linnanvankilasta. Joukosta puuttuivat Talonpojat Anders Andersson Hoppu, Jöran Jöransson Heiska, Talonpojan vaimo Britha Ericsdotter Vehuvarpee, Talonpoika Matts Jöransson Vähäsävi ja Talonpojan vaimo Walborg Ericsdotter Sävilammi Mouhijärveltä. He kaikki olivat jo, Tyrvään Pitäjän Kruununnimismiehen Toimitusvouti Henrik Grananderin mukaan, passien tekemisen aikaan kuolleet.

Toimitusvouti Grönberg ilmoitti, että ne muut Vastaajat, nimittäin Talonpojan Poika Carl Mattsson Alanen, Torpparit Jöran Ericsson Käkelä eli Koskinen ja Gustaf Andersson Oksjoki olivat muutamia päiviä sitten täällä Toimitusvoudin luona hyvin sairaina myös kuolleet.

Useista kyselyistä huolimatta Toimitusvouti Grönberg ei ollut puheena olevaan asiaan saanut muuta tietoa. Vielä Toimitusvouti sanoi kuulleensa kerrottavan huhua, että muuan Venäläinen oli viime Syyskuussa tapettu Tämän pitäjän Vehuvarpeen ja Niinisalon Kestikievaritalojen välillä.

Kuultiin Vastaaja Matts Mattsson Alasta. Häntä kehotettiin tunnustamaan asiasta vain totuuden. Sen jälkeen, kun hän oli kertonut olevansa 60 vuotta vanha, hän jyrkästi kiisti olevansa syyllinen nyt kyseessä olevaan murhaan. Hän ilmoitti olleensa sen koko päivän, kun tappo tapahtui, kotonaan. Seuraavana päivänä eli Sunnuntaina 4. viime syyskuuta olivat Kasakat tulleet Vatulan kylän Alasen kotiin noin ¾ penikulman päähän Vehuvarpeesta. He viipyivät iltaan saakka. Maanantaita vasten yöllä he väittivät, että Matts Alanen oli syyllinen menehtyneen Sotilaan kuolemaan. He ottivat hänet sekä muut edesmenneet Vastaajat kiinni ja veivät Tampereen kaupunkiin. Siellä Komendantti Herra Majuri Neffneff sekä Luutnantti ja kruunun Toimitusvouti Herra Ernst Fredrik Tihlman kuulustelivat heitä asian johdosta. Sen tuloksena heidät kiikutettiin Hämeenlinnan ja sieltä edelleen Turun Linnanvankilaan.  Siellä muut olivat Toimitusvouti Grananderin mukaan, ennen kirjoittamista Vastaajiksi, kuolleet. Sitä paitsi ja todistukseksi heidän syyttömyydestään sekä siitä, ettei Matts Alanen murhapäivänä olisi siihen syyllistynyt eli 3. viime Syyskuuta, koska oli hän ollut kotonaan, esitti hän todistajia. Nimittäin henkilökohtaisesti todisti Vatulan kylän Kutin talosta Matts Simonsson ja Torpparin noin ¾ peninkulman päästä Vehuvarpeesta tytär Maria Mattsdotter Hämeenkyrön Pitäjän Muotion Ratsutilalta. Mainitut todistajat lautakunta tunsi kunniallisiksi ja hyvämaineisiksi. Niinpä he saivat tehdä kaksi sormea kirjan päällä tavallisen todistajainvalan. Heitä kehotettiin pysymään totuudessa ja erikseen kuultuina he kertoivat:

1.) Matts Simonsson: että todistaja oli usean päivän ajan ja myös 3. viime syyskuuta, jolloin nyt kyseessä oleva murha oli tapahtunut, ollut taksvärkissä Vastaaja Matts Mattsson Alasen luona. Hän sanoi Vastaajan olleen niin edellisinä päivinä ja öinä, kuin myös kolmas Syyskuuta kotonaan. Hän oli maannut todistajan kanssa samassa huoneessa. Vastaaja oli myös Sunnuntain eli 4. syyskuuta kotonaan. Silloin Keisarillisen Venäjän Kasakat olivat tulleen sinne. Maanantaita vasten yöllä ne olivat ottaneet Matts Alasen kiinni ja vieneet hänet mukanaan. Todistus luettiin ääneen, todistaja vahvisti sen ja hän sai poistua.

2.) Maria Mattsdotter: että todistaja oli ollut Vastaajan Matts Mattsson Alasen luona töissä. Hän oli silloin kuullut kerrottavan, että eräs Keisarillisen Venäjän Sotilas oli eräänä Lauantaina eli 3. viime Syyskuuta tapettu. Vastaaja oli ollut niin sitä edeltävinä päivinä kuin viimeksi mainittuna päivänäkin koko ajan kotona. Teon kiistivät sekä todistaja että muu talonväki. Mutta Sunnuntaina eli 4. Syyskuuta olivat Keisarillisen Venäjän Kasakat tulleet Alasen taloon. Maanantaita vasten yöllä he lähtivät pois ja ottivat kiinni Matts Alasen ja veivät mukanaan. He sanoivat syyksi, että Matts oli syyllinen kyseessä olevaan murhaan. Todistus luettiin ääneen, todistaja vahvisti sen ja hän sai poistua.

Vastaaja Matts Alanen vahvisti kysyttäessä oikeaksi aiemmin pöytäkirjassa mainittujen Turun Linnanvankilassa olleiden kuolemat.  Hän arveli kuultujen todistajien kertomusten näyttäneen täysin toteen hänen syyttömyytensä. Sen perusteella hän pyysi irtipääsyä tehdystä ilmiannosta ja päästä vapauteen. Toimitusvouti ja Kruununnimismies Grönberg sanoi nyt, kuten aiemminkin, ettei hänellä ole esittää mitään lisäselvitystä asiaan. Samalla hän jätti jutun koko sen laajuudessaan tuomioistuimen harkintaan.

Lisäksi Toimitusvouti jätti arvioitavaksi, kuinka ja millä tavoin edesmenneet Vastaajat haudataan.  Hän jätti edellisten maineista ja elämäntavoista kuin myös Vastaja Matts Alasesta seuraavasti kuuluvan Papintodistuksen:

”Talonpoika Matts Mattsson Alanen ja hänen nyt jo kuollut Poikansa Carl, samoin kuin Torppari Jöran Erichsson Käkelä eli Koskinen ja Torppari Gustaf Andersson Oksjoki, ovat kaikki eläneet moitteettomasti ja saaneet ilman estettä nauttia armon välikappaleita. Todistaa Ikaalisten Pappilassa 24. Marraskuuta 1808.

Henrik Johan Bergroth
Kirkkoherra ja (Sota)Rovasti”

Mitään enempiä valaistuksia ei tähän asiaan voida saada. Lautakunta on selvittänyt, että Vehuvarpeen Kestikievaritalo on kokonaan palanut. Lisäksi Sepän torppa, jossa murha on tapahtunut, on sijainnut kahdeksasosa (?) penikulman päässä mainitusta Kestikievaritalosta. Siellä ei ole mitään asutusta tai muuta kylää lähellä maantietä ennen kuin Torpasta kahden ja yhden neljäsosa penikulman päässä sijaitseva Niinisalon Kestikievari.

Asianomaiset astuivat käräjätuvasta ulos ja heidän poissa ollessaan tehtiin seuraava harkinta:

Päätös:

Mitä tässä asiassa on väitetty ja todistettu, on Välikäräjät ottanut lopulliseen harkintaansa. Koska Vastaajista Gustaf Andersson Oksjoki, Anders Andersson, Carl Mattsson, Anders Hoppu, Jöran Heiska, Jöran Käkelä eli Koskinen, Britha Ericsdotter Veuhuvarpee, Matts Jöransson Vähäsävi ja Walborg Ericsdotter Sävilammi jokainen on jo kuollut, tulevat kaikki heitä koskevat lausunnot raukeamaan.

Mitä sitten tulee Vastaaja Matts Alaseen, niin hän itse kielsi eikä siitä voitu päästä varmuuteen, että hän olisi ollut osallinen 3. viime Syyskuuta erään Keisarillisen Venäjän Sotilaan murhaan. Lisäksi Matts Mattsson Alanen näytti kahden asiassa kuullun todistajan avulla toteen, että hän oli ollut mainittuna päivänä kotona. Niinpä Välikäräjät harkitsevat kohtuulliseksi antaa Matts Alasta koskevien ilmiantojen raueta. Sen vuoksi hänet päästetään vapauteen.

Muutoin ja kuten esitetyn Papintodistuksen kautta on selvitetty, olivat mainitut edesmenneet Vastaajat Carl Mattsson, Jöran Koskinen ja Gustaf Oksjoki eläneet elämänsä moitteettomasti eivätkä he ole syyllistyneet mihinkään rikkomuksiin. Siispä heidän osaltaan ei voida määrätä muuta, kuin että heidät pitää tavalliseen tapaan haudata (hautausmaahan). Mutta kun tässä jutussa on kyse törkeästä tapauksesta, noudatetaan Oikeudenkäyntikaaren XXV luvun 5. §., alistetaan tuomio kaikkein nöyrimmin Korkea-arvoisen Keisarillisen Turun Hovioikeuden Oikeudenmukaiseen harkintaan. Tuomio julistettiin.

Välikäräjien puolesta:

Axel Reinhold Skalm (= Ylä-Satakunnan kihlakunnantuomari, Hämeenkyrön Tuokkolan ratsutilan haltija)”

Lähde: Kansallisarkisto Turku: Ikaalisten tuomiokunta, Cc:7
Ylä-Satakunnan välikäräjien pöytäkirjat 1803–1809, sivut 1537–1540v.