Dragoun Capitenen Arfwedh Michilβon förekom, gifwandes till känna huru han af hans Excelltz General Hlr Gustaf Horn till kanckas, ähr blefwen 1658 beordrat till Österbotn, att opsökia alle löβe Karlar och förrymbde Såldater, Såsom och där Någor hadhe lust sigh till kongl. Maijts och Cronones Krigztienst wärfwa låtha, emoottaga, beklagandes sigh där hooβ, öfr åttskilliga bönder j Kauhajockj, hwilke för än han ditt anländhe, hafwa dhe honom j Twenne dygn försåtheligen opwachtadt, Sådan Brutit op dören för Stugun där han innewar, honom och hans Föll??? illa Tracterat och Slaget, hwilket för dätta uthj Advocat Fiscalens? högh lärde M: Johannis Wahsenj Ransackningh och doom, widh löffteligen för fattat ähr, För Hwilken Sijn öfwerdådigheet der som där? till städes warit, Effter den höfllofl. Konungl. håfrättz Nådighe Resolution Plichtadt, män dhe som sigh wndan stuckit, Skola effter? Slåås, lagh föraβ och dömmas, Iblandh hwilka Matz Bertillβon warit een, den nu för rätta Stältes och efftr Capitein anklagande warit j Flåck och föllie tillijka medh dhe andre, Bleff för den? Skull Mattz till frågat, hwadh han här till Swara wille, och? om han icke warit j likja opsååt emoot dragoun Capiteinen Som der andre. Mattz Söchte wähll wndan flycht och wille j förstone neeka Sigh för till Skyldigh wara, män lijkwäll öfwertygades af Sigfridh Simonβon, hwilken effter af lagdh Edh å book bekände Mattz j lika meningh som andre, uthj Timis Stuga ingåådt honom och hans sökia öfr falla, dätt och Mattz på sistone bekänna måste, doch alldeles neekadhe Sigh Capitenen Slagat, det Simonβon och bekändhe, dätta Skiötth iagh? till nämbden hwilke här om witnadhe och Sworo sigh icke kännas? wärie Mattz ifrån oplåpat mehra än dhe förriga som dömbde blifwit, uthan tillika Straf fälte, Emedhan Mattz Sigh där ifrån icke kundhe ledha, dy dömbdes han effter dätt 31. Cap j Konungz B: och dät förste Cap. j Edzöre B. till Edzöre, doch wthj den höghlåfl. Konungl. hofrättz nådiga resolution ödmiukeligen heemstält.

Rakuunakapteeni Arfwed Michelsson astui esiin ilmoittaen kuinka hänet on, Hänen Ylhäisyytensä Kenraali Herra Gustav Hornin rasituksilla, tullut määrätyksi vuonna 1658 Pohjanmaalle, hakemaan esiin kaikki irtomiehet ja karanneet sotilaat, kuin myös selvittämään, onko siellä halukkaita ottamaan vastaan Kuninkaallisen Majesteetin ja Kruunun Sotapalvelukseen värväytymisen. Hän valitti nyt, kuinka useat Kauhajoen talonpojat, jotka, ennen kuin hän sinne saapui, olivat väijyneet häntä kaksi vuorokautta. Kun ne olivat murtaneet sen tuvan oven auki, jossa hän oli, olivat ne hänet ja hänen seuralaisensa? pahoin löylyttäneet. Tämän on Asianajaja Korkeanoppinut Maisteri Johannis Wahseni laajasti tarkastuksessaan ja tuomiossaan selvittänyt. Riehujista rohkeimmat, jotka olivat tulleet paikalle, saivat Korkea-arvoisen Kuninkaallisen Hovioikeuden Armollisella Päätöksellä sakkoja. Mutta ne jotka olivat piiloutuneet, pitää lyöntiensä mukaan laillisesti tuomita. Näistä yksi oli Mattz Bertillsson. Tämä ilmestyi nyt oikeuden eteen. Kapteenin syytteen mukaan tämä oli seurannut joukossa muiden mukana. Matzilta kysyttiin, oliko näin? Hän vastasi, ettei hänellä ollut sellaisia aikomuksia Kapteenia vastaan kuin muilla. Matz sanoi yrittäneensä siirtyä muualle ja kielsi kokonaan syyllisyytensä. Mutta Sigfridh Simonsson osoitti hänet syypääksi. Hän teki valan ja tunnusti, että Matz samassa tarkoituksessa kuin toisetkin, oli mennyt Timin tupaan ja käynyt hänen kimppuunsa. Se Matzin täytyy myös lopulta tunnustaa. Kuitenkin hän koko ajan kielsi lyöneensä Kapteenia. Simonsson kääntyi todistellen lautakunnan puoleen. Se todisti, ettei se voi puolustaa Matzia kapinoinnista sen paremmin, kuin muitakaan tuomittuja, vaan hänelle pitää samalla tavoin langettaa tuomio. Koska Matz ei kyennyt tätä kiistämään, tuomitaan hänet Kuninkaan kaaren 31. luvun ja rauhanvalan kaaren 1. luvun mukaan rauhanvalaan, kuitenkin asia nöyrimmin alistetaan Korkea-arvoisen Kuninkaallisen Hovioikeuden Armolliseen päätäntään

Lähde: Kansallisarkisto, digitaaliarkisto, Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1659–1664 (KO a:14), Ilmajoen käräjät 10.–12.2.1663, ei sivunumeroa, jakso 353 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3717348

Dragone Capiten Arfwedh Michelβon Timj, företredde och beswerade sigh öfr der Kauhaiokj boarne, som honom Ao 1659 om hösten Vthj Kauhaiokj medh hugh och Slagh öfrfallit hafwa, och tagit bort hans gewärdh, så Pistoller som Swärdh; Sökiandeβ altså her hauptmannes. Sine Sacken at ingen bekomma huar till hauptmann ännu som tillförende waret benägen, och Strax pålade tolfmennerne medh Gewaldigern, den Högl. Kongl. Rättz dom fullkombligen exeguera. Män det dragone Capitein Arfwed Timj Vtihj den Kongl. Hoffrätt sigh öfr hauptmann Johan Forβmann beswärat som skulle han icke blifwa hulpen, till Pistoller, Böβar sampt Kista och Matt, eij heller Sakörern, som han af dem bekomma bör, Vthan hauptman det försummat, kunde Timj icke bewiβa, och befans hauptmanen sin möijeligaste en wärdt bete Kongl. Rättz dom giöra Nöije, och Sakerne bringa till endskap och richtighet, Såsom och än till öfrflödh påminte och förmenthe der Kauhaiokj boar, som utj samma reclemet warit hafwa, at der effter Resolution skolle wara förtenchte at skaffa Cronan een Soldat igen och den Timj lefwerera.

Rakuunakapteeni Arfwedh Michelβon Timi astui esiin ja valitti, kuinka Kauhajoen asukkaat, jotka olivat häntä 1659 syksyllä löylyttäneet, ottivat häneltä pois hänen kiväärinsä, pistoolinsa ja miekkansa. Valitettiin siis nyt, ettei Hopmannin apulainen ollut tehnyt asiassa mitään, vaikka Hopmanni itse kuitenkin vielä aiemmin oli ollut päätökseen tyytyväinen. Lautakunta oli yhdessä kivalterin kanssa määrännyt Korkea-arvoisen Kuninkaallisen Hovioikeuden tuomion heti täyteen täytäntöönpanoon. Mutta Kapteeni Arfwedh Michelβon Timi oli valittanut, ettei Kuninkaallisessa Hovioikeudessa ollut Hopmanni Johan Forssmannista apua Pistoolien, pyssyjen samoin kirstun ja ruoan eikä myöskään sakkojen suhteen, jotka hänen pitäisi heiltä saada, vaan Hopmanni laiminlöi tältä osin tehtävänsä. Tätä Timi ei pystynyt osoittamaan. Hopmanni sanoi olevansa mahdollisista arvosteluista huolimatta Kuninkaallisen Oikeuden tuomioon tyytyväinen ja että asiassa on toimittu oikein. Myös Kauhajoen asukkailla oli asiasta paljon huomautettavaa. He olivat saman ohjesäännön alaisia, mutta päätöksen mukaan he kieltäytyvät toimittamasta Kruunulle sotilaan ja sen Timi toimittaa.

Lähde: Kansallisarkisto, digitaaliarkisto, Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1659–1664 (KO a:14), Ilmajoen käräjät 15. ja 16.2.1665, sivu 17, jakso 653 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3717916 (juttujen № 62) ja 63) välissä).

Huomautus (AP)