KOLKON LÄHEINEN
KESKIAIKAINEN KAUPPAPAIKKA JA SUKUMME HISTORIAAN LIITTYVIÄ ERÄSIJOJA
Saksalaisten kivikoko
Seppo Suvanto on keskiaikaa tutkiessaan
kiinnittänyt huomiota Pirkkalan ja Kangasalan runsaaseen ruotsalais- ja etenkin
saksalaisperäiseen henkilönnimistöön.
Pohjois-Satakunnan erämaiden turkisrikkaus on
epäilemättä ollut kaukaisten kauppamiesten keskeinen kiinnostuksen syyn. Kolkon
rautakautisen asutuksen läheisyydessä, Sikurinlahden vastakkaisella puolella, ovat
Rahasaari ja Rahaniemi, joiden nimet kuuluvat muinaisen turkiskaupan yhteyteen.
Merkityksellisin on niiden lähellä jo 1644 rajapaikkana mainittu Saksalaisten
kivikoko, kaiketi häiriötöntä vaihtokauppaa varten yhdessä sovittu merkkipaikka.
(Pentti Papunen: IEEH, s. 167.)
Kodesjärvi
Niilo Kolkko sekä Erkki ja Mikko Rahkola
omistivat 1552 Kodesjärven eräsijan ja kalavettä Isojoella. (Pentti Papunen:
IEEH I, s. 173.)
Kodesjärvi liittyy sukuun myös nykyisen
Kodesjärven Erämaan talon kautta.
(Niilo Kolkko omisti eräsijan myös
Kankaanpäänjärvellä (Pentti Papunen: IEEH, s. 177). Sama kuin nykyinen Kankaanjärvi
lähellä Kankaanpään liikenneympyrää valtatie 23:lla.)
Valijavaltaistenmaa
Seppo Suvanto
Satakunnan henkilötiedosto 1303-1571
(433)
II Rääkkä
LAURI 1540–54. Talon veron maksoi 1555-56
talon III Jussi Lumia. Mk 1556: Jussi Lumia viljelee. Taloa ei ole lv 1557.
JUSSI OLAVINPOIKA Eom 1552 Jöns Olsson
Kallionkielist yhdessä Kiialan Niilo Kinnarin (talo VII) kanssa Kovelahdella kahden
peninkulman päässä (noin 12 km) kotoa Unnanlahden eräsijan. Se katsottiin
asutuskelpoiseksi ja sinne lupasi mennä uudisasukkaaksi Niilon poika Erkki (ks. Kiiala
VII).
Sen sijaan tämä Jussi = ? se Jöns Lwmia, joka
1552 lupasi mennä asumaan talon III Jussi Lumian erämaalle Kovelahden Valjavaldaistenmaalle
(= isonjaon ajan Majanmaa). Hän on ilmeisesti lähtenytkin, koska talo II on ollut
1554-57 ilman isäntää. Tosin hän on jättänyt yrityksensä, sillä
Valjavaltaistenmaan (tai Majanmaan) uudistilaa ei ole 1560-luvulla verollepantujen
joukossa.
III Lumia
NIILO 1540-52.
JUSSI NIILONPOIKA 1553-83, (viljeli myös taloa
II)
Iöns Lumia aff Kalliakelin (?) yksi eräsija
Kovelahdella nimeltä Valiavaldaistenmaa (myöh. Majanmaa). Katsottiin olevan
asutuskelpoinen, lähtijäksi lupautuneista ks. talo II.
(Seppo Suvanto: Satakunnan henkilötiedosto 1303-1571.)
Valijavaltaistenmaa =
valavaltaistenmaa? Saattaa olla nimenä yksi harvoja tunnettuja viittauksia maamme
keskiaikaisiin kuninkaisiin. (Ks. myös Pentti Papunen: IEEH I, s. 179-180; 201-202.)
Ojajärvi, Suomijärvi
(430 – 431)
Karvianjärvellä ja siitä etelään olevalla
Vähäjärvellä (nykyisin Kirkkojärvi) on Vähä-Röyhiöllä ollut Ison- ja Vähän
Karvian eräsijat (Stoor och Lilla Karffvia ärramark, Kyrön kär. 11.5.1629, VA
Ylä-Satakunta KOa 2 f. 201), (Lille och Storre Karffwijo, Kyrön kär. 8.2.1630,
VA Y-S KOa 3 f. 23). Ne ovat ilmeisesti olleet kylän yhteisiä ja ne ovat jääneet
1550-luvulla kylän haltuun.
Kyrön käräjillä 31.3.1628 Kiialan Lasse
Holgerinpoika syytti Röyhiön Matti Erkinpoikaa (Röyhiöniemen Nikkilän isäntä) ja
hänen jakoveljiään siitä, että he olivat vallanneet hänen erämaansa Åijajerfue (Karvian
Ojajärvi) ja Somejärfwe (Karvian Suomijärvi). Matti sanoi sieltä myyneensä
osuutensa till Järfue Jobbill (?) ja röyhiöläiset lupasivat hankkia Pohjanmaalta
kirjeitä seuraaville käräjille. (VA Ylä-Satakunta KOa 2 f. 34v.) Nämä kirjeet
olisivat osoittaneet Kiialan ja Röyhiön erämaaomistusten rajat.
Röyhiöläisten omistusrajoja Karvialla oli
tutkittu jo Kyrön käräjillä 30.6.1626. (VA Ylä-Satakunta KOa 1 f. 141v ja 149.)
(Seppo Suvanto: Satakunnan henkilötiedosto 1303-1571.)
(Pentti Papunen: IEEH I, s. 190-196.)
Ojajärvi liittyy sukuun myös nykyisen
Ojajärven Luodetlahden talon kautta.
|
