Poimintoja sukuseuran perustamiskokouksessa 23.6.2000 pidetystä esityksestä

Sukumme yksi isänpuolen edustaja on Heikki Sipinpoika Rääkkä (1670 - 1744), Ikaalisten Kallionkielen Rääkän isäntä. Puoliso Margareetta Reontytär, os. Lumia (1665 - 1747), Kallionkielen Lumia.

Sekä Rääkän että Lumian talot ovat olleet olemassa jo 1540. Suvut ovat ilmeisesti vaihtuneet. Rääkkä oli ruotujakolaitoksen aikana vääpelin virkatalo 1685 - 87.

Varhainen Heikin vaimon Margareetan isänpuolen edustaja on hänen isoisänsä isä Mikko Lumia, Lumian isäntänä 1607 - 1619.

Heikin ja Margareetan poika Antti Rääkkä (1712 - 1772) meni Ikaalisten Vähä-Röyhiön Nikkilään vävyksi naituaan Nikkilän tyttären Riitta Matintyttären (1715 - 1794). Antti Heikinpoika oli ruotujakolaitoksen korpraali.

Myös Nikkilän talo on ollut olemassa jo 1540, mahdollisesti se oli jo tällöin Riitan äidinisän suvulla. Isännistä Riitan äidinisän isoisän isä Erkki Heikinpoika Nikkilä oli ratsumies ja hänen poikansa, Riitan äidinisän isoisä, Matti Erkinpoika ratsukorpraali. Nikkilä oli ratsutalo eli rustholli vuoteen 1697.

Antin ja Riitan pojanpoika Eerik (1781 - 1846) avioitui Asumalahden tyttären Loviisan kanssa (1783 - 1868),  ja he muuttivat 1814 ostamaansa Parkanon Rytilään.

Eerikin  pojanpoika Kalle Kustaa (1853 - 1933) otti 1878 vaimokseen Anna Luodetlahden (1860 - 1916) ja muutti samana vuonna vävyksi Karvian Luodetlahteen.

Luodetlahden on perustanut Annan isä Antti Antinpoika Hakomäki (1822 - 1895), sittemmin Luodetlahti, joka oli syntyjään Ikaalisten Sydänmaan Hakomäestä. Hänen isänsä on Antti Tuomaanpoika Hakomäki (1780 - 1857) ja äitinsä Maria Antintytär (1786 - 1850), os. Ristakoski.

Anna Luodetlahden äiti on Jemina Matintytär (1824 - 1888), os. Seppälä. Jeminan äiti Anna on os. Ala-Mattila, mistä suku menee Karvian Mattilan perustajaan Matti Niilonpoikaan, joka mainitaan Käkelässä jo 1637.

Jeminan äidinäidin isä on Juha Jaakonpoika Skanssi (s. 1726), josta suku menee isänpuolella Tuomas Yrjönpoika Skanssiin. Hänen isänsä on asiakirjojen mukaan Skanssin kestikievarin 1640-luvulla perustanut Yrjö Luukkaanpoika, lähtöisin Jämijärven Kontista.

Karvialaisessa perinteessä Tuomas Yrjönpojan isäksi mainitaan Skanssin perustaja Yrjänä Juhaninpoika (Jönsson) Svinhufvud, jonka  isä on Jöns Danielinpoika Svinhufvud. Yrjänä oli kahdesti naimisissa, vaimoina Elin Bengtsdotter Juusteen-Gyllenlood ja Anna Sabelfana. (Avioliitoissa syntyneiden lisäksi Yrjänällä mainitaan olleen kolme aviotonta poikaa.)

Luodetlahti on perustettu 1847. Vuoden 1903 - 1911 kruununtorppaluettelossa peltoa on 8,30 ha, kytöä 10,56 ha ja maaniittyjä 4,16 ha. Vero valtiolle oli 341 litraa rukiita vuoteen 1904, 385 litraa vuoteen 1910 ja siitä eteenpäin 446 litraa vuodessa.  PL