4. MAISEMAT ENNEN JA NYT

Ihmisten työvälineet olivat kehittyivät kivikaudesta ja käyttöön tulivat raudasta valmistetut työkalut. Sirpeillä heinänkorjuu oli helpompaa ja kirveellä kaadettiin kaskia metsiin. Karjalan erämaissa, jossa ihmistoiminnan jäljet ovat vähäiset, voidaan saada vielä pieni käsitys sen ajan havupuumetsistä.

Jäästä vapautuneelle alueelle vaelsivat eläimet etelästä ja idästä päin. Esim. siili, maamyyrä, mustarastas, lehtopöllö ovat eteläisiä lajeja. Hirvi, ahma, ilves, liito-orava, räkättirastas, metso, riekko ja joutsen ovat tulleet idästä, Siperian aarniometsistä. Erämaan eläimiä olivat peurat, susi, ilves, näätä, kärppä, lumikko, jänis, orava, karhu,

saukko, vesikko, kotka, huuhkaja, korppi, metsähanhi, kurki ja joutsen. Vasta susien vähentyessä hirvikannat pääsivät lisääntymään.

1850-luvun puolivälissä Kankaanpään eläimistöön kuuluivat ilves, susi, karhu, tuhkuri (vesikko), liito-orava, kotka, kuusinärhi (kuukkeli), koskikara, kaakkuri ja kuikka. Hirviä ei ollut nykyisen suuruisia kantoja. Vahinkoeläimiä metsästettiin kiivaasti.

1900-luvun alussa yleisiä metsälintuja olivat kuukkeli, kiljukotka, metso, harmaapäätikka, pikkutikka, kangaskiuru, kehrääjä, pohjantikka ja kotka. Kuukkeli ja tikat taantuivat, kun metsät pirstoutuivat ja vanhat luonnonmetsät hävisivät. Kangaskiurun häviämiseen vaikutti avoimien kangasmetsien luontainen metsittyminen ja metsittäminen. Kotkakantaa verotti ihmisten vaino. Tämän vuosisadan aikana yleistyneitä metsälintuja ovat mustarastas, punakylkirastas, idänuunilintu ja rautiainen. Suurin muutoksen aiheuttaja oli luonnonmetsien siirtyminen talousmetsäkäyttöön

Ensimmäiset ihmiset Kankaanpään alueella saapuivat 8 000 vuotta sitten. He elivät metsästyksellä, kalastuksella ja keräilyllä Karvianjoen rannoilla. Merkkejä tästä varhaisesta asutuksesta ei kuitenkaan ole nähtävissä. Kiinteitä muinaisjäännöksiä Ala-Honkajoen alueelta ei ole löydetty. Lähimmät löydökset ovat Venesjärven ja Hapuan kivikautiset asuinpaikat. Pronssikaudella Kankaanpää oli eränkäyntialuetta eikä kiinteää asutusta ollut. Myös rautakaudella alue pysyi asumattomana eränkäyntialueena. Kruunulla oli 1600-luvulla turkishankintaa varten kruununmetsästäjiä. Virat lopetettiin 1600-luvun lopulla, kun turkisriista vähentyi. Tuolloin Kankaanpäässä tavattiin vielä peuroja ja poroja.

1500-luvulla alkoi Kankaanpään kiinteän asuttamisen aika. Ensimmäiset talot tulivat Ruokojärven rantaan ja Vihteljärvelle. Ala-Honkajoen kylän asuttaminen alkoi 1600- luvun viimeisellä uudisasutuskaudella ennen isojakoa.1600-luvun puolivälin jälkeen perustettiin kylän kolme ensimmäistä taloa; Koivukoski eli Koukku (1688), Kovaluoma (1696-97) ja Kortteisto eli Lemppu. Isojaon jälkeen syntyi vain viisi uutta tilaa; Pukanhaava, Santaluoma, Kivioja, Ristiluoma, ja Hautala. Vasta viime vuosisadan lopulla syntyi virallinen Ala-Honkajoen kylä.