| Kyläsuunnitelma
Hakemisto
LEADER II -PROJEKTILLA UUDELLE VUOSITUHANNELLE - ALA-HONKAJOKI 2000 -KYLÄSUUNNITELMA
Ala-Honkajoella yhteistyö ja talkoot ovat perinteisiä toimintatapoja. Yksittäisiä yhteisiä hankkeita on toteutettu. Kylätoimikunta, johon kuuluvat kaikki kylän asukkaat, toimii vilkkaasti, ja asukkaat osallistuvat ja ideoivat ahkerasti. Viime vuosina toiminnan tavoitteeksi on yhä määrätietoisemmin noussut kylän kokonaisvaltainen kehittäminen ja nostaminen kasvu-uralle siitä murroksesta, johon vuosikymmeniä jatkunut maaltamuutto ja nykyinen maatalouden sopeutus ovat sen saattaneet. Melskeissä asujaimisto on karaistunut - tämän päivän kylän asukkaat ovat ihmisiä, joille Lemppu asuinpaikkana ja yhteisön jäsenyys ovat arvoja sinänsä ja innostuksen lähteitä. Puheet Lempun lampaista saavat uutta sisältöä sitä mukaa kun Erkki Lempun perintö tulee tutuksi ja jalostuu uusyritteliäisyydeksi. Erkki oli Ala-Honkajoen ensimmäinen kyläsuunnittelija - aikanaan hän ehti itse ja sai poikiaan moneenkin uudistilaan ja taloon isännäksi. Kylän kehittäminen lähtee ideoista ja niiden tuomisesta avoimeen keskusteluun. Toiminta tehostuu, kun se organisoidaan suunnitelmallisesti. Kylän kehittämispyrkimykset alkoivat hahmottua ajatukseksi kyläsuunnitelman laatimisesta kylätoimikunnan kokouksissa vuoden 1997 lopulla. Vähitellen alettiin myös selvittää mahdollisuutta hakea suunnittelulle Leader-rahoitusta. Ajatuksia ryhdyttiin siirtämään paperille, jota muokattiin hakemukseksi pitkin alkuvuotta 1998. Asia eteni myönteisesti - lopullinen rahoituspäätös saatiin 7. toukokuuta. Päätöksessä hankkeen keskeinen sisältö kuvataan toteamalla, että projektissa laaditaan Ala-Honkajoki 2000 -kyläsuunnitelma, johon sisältyvät rakennustonttikartoitus sekä maatalouden ja sivuelinkeinojen hankinta- ja suoramarkkinointiverkoston luominen. Lisäksi suunnitellaan ja toteutetaan tietotupa koulun yhteyteen ja kootaan kylähistoria. Leader-hakemus ja rahoituspäätös löytyvät tämän suunnitelman lopusta liitteinä 4 ja 5.
Kyläsuunnitelman laatiminen käynnistettiin palkkaamalla kesäkuun 1998 alusta kaksi projektisihteeriä, joiksi valittiin opiskelijat Miia Ketola ja Jarno Järvinen, ja kunnostamalla talkoilla Laurin koulun siipirakennukseen kylätoimikunnalle omat tilat ja tietotupa. Samalla kunnostettiin koululle korvaavia tiloja. Korjausmateriaalit ja tilojen kalusteet saatiin lahjoituksina. Tietotupaan ostettiin atk-laitteisto, jonka kokoonpano mahdollistaa toimimisen julkaisutyöasemana. Varusteisiin kuuluu luonnollisesti myös Internet-yhteys. Tietotuvassa kyläläisten käytössä on myös kopiokone. Projektisihteerit Miia Ketola ja Jarno Järvinen keräsivät kesän aikana kyläsuunnitelman ja kylätietokannan pohjamateriaalia sekä laativat laajan kyläkyselykaavakkeen, joka jaettiin kylän jokaiseen talouteen. Palautteen varmistamiseksi he haastattelivat osan kyläläisistä. Kyselyyn vastasi noin 50 taloutta. Vastausten pohjalta projektisihteerit laativat yhteenvedon, johon on tukeuduttu kyläsuunnitelmaa laadittaessa. He tekivät myös kylän Internet-sivujen ensimmäisen version, joka oli käytössä heinäkuusta 1998 kevääseen 1999, ja pitivät tietotupaa auki opastaen ihmisiä sen salaisuuksiin.
Kyläsuunnitelman ideointi jaettiin tietotuvan, hankinta- ja suoramarkkinointirenkaan, tonttikartoituksen ja kylähistorian osa-alueisiin, joita kutakin vei eteenpäin tehtävään nimetty työryhmä. Kukin työryhmän ideoi osa-alueensa kehittämistoimenpiteitä ja tuotti alustavia tekstejä kyläsuunnitelman kokoamisen pohjaksi. Tietotuparyhmää veti Pentti Luodetlahti, hankinta- ja suoramarkkinointiryhmää Jouko Kovaluoma, tonttikartoitusryhmää Rauno Mäntysalo ja kylähistoriaryhmää Raimo Maljanen. Osa-alueiden etenemistä valvoi projektivastaava Rauno Mäntysalo, joka raportoi kylätoimikunnan kuukausikokouksille. Kylätoimikunnan kokoukset mahdollistivat kyläläisten laajan osallistumisen projektiin, sillä kylätoimikuntaan kuuluvat kaikki kylän asukkaat. Kyläsuunnitelma sisältö muotoutui osa-alueiden ideatekstien pohjalta kuukausikokouksissa käydyissä keskusteluissa. Keskimäärin kokouksiin osallistui 20 - 30 kyläläistä. |