957/40/407/2009

KVALT 21.09.2009 § 65

Suomen Keskustan valtuustoryhmä jätti seuraavansisältöisen valtuustoaloitteen:

"Haja-asutusalueen jätevesijärjestelmien rakentaminen vuoden 2013 loppuun mennessä lain edellyttämällä tavalla on kallis ja myös paljon kysymyksiä herättävä investointi.

Suomen keskustan valtuustoryhmä esittää Kankaanpään kaupungilta selvitystä mitä mahdollisuuksia sillä on olla mukana kehittämässä yhteisiä jätevesijärjestelmiä haja-asutusalueille yhteistyössä kiinteistöjen omistajien kanssa".

Päätös: Aloite päätettiin lähettää kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

_____________________

KHALL 05.10.2009 § 295

Esityslistan liitteet: Nro 8 / Valtuustoaloite / Haja-asutusalueen jätevesijärjestelmien rakentaminen vuoden 2013 loppuun mennessä

Valmistelija kaupunginjohtaja Paavo Karttunen

Kaupunginjohtajan esitys: Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen tekniseen lautakuntaan lausunnolle.

Päätös: Esitys hyväksyttiin.

Täytäntöönpano: Tekninen keskus

Lisätietoja antaa: Kaupunginjohtaja Paavo Karttunen, 044 577 2210

_____________________

TEKNL § 77

1. Yleistä

Aloitteen johdosta Tekninen keskus laati Kankaanpään kaupungin haja-asutusalueen jätevesihuollon yleissuunnitelman, jolla pyrittiin selvittämään teknisiä mahdollisuuksia ja rakentamisen kustannuksia päätöksenteon tueksi.

Kankaanpään kaupungin rakennettu viemäriverkosto käsittää lähinnä asemakaava-alueella ja sen läheisyydessä ns. lievealueilla rakennetun viemäriverkoston. Venesjärvellä on biologinen jätevedenpuhdistamo, johon on liittynyt osa Venesjärven kylätaajamaa. Haja-asutusalueille ei ole muutoin rakennettu jätevesiverkostoa, vaan kiinteistöillä on pääosin saostus- tai umpikaivojärjestelmät.

Kankaanpään kaupungin vesijohtoverkosto kattaa pääosan koko kaupungin vakituisesta asutuksesta.

.1 Suunnitelmassa kaupungin kylien taajamat pyrittiin pääosin saamaan paineviemäröinnin piiriin. Viemäröinnin ulkopuolelle jääville alueille esitettiin vaihtoehtoja kiinteistökohtaisista jätevedenkäsittelyjärjestelmistä.

Suunnitelmassa huomioitiin myös kuntien välisten (Karvia-Honkajoki-Kankaanpää sekä Lavia-Kankaanpää) siirtolinjojen toteuttaminen. Todennäköisesti kuntien välisten siirtolinjojen rakentaminen ei kuitenkaan ajoitu samanaikaiseksi haja-asutusalueen verkostojen mahdollisen rakentamisen kanssa. Yleissuunnitelmaa on esitelty kaupunginvaltuustolle ensimmäisen kerran 3.6.2010 järjestetyssä valtuustoseminaarissa.

.2 Yleissuunnitelmassa lähtökohtana on ollut rakentaa asutuskeskittymiin runkoviemärit, joihin kiinteistöt voivat liittyä kiinteistökohtaisin jätevedenpumppaamoin varustetuilla talojohdoilla. Joissain tapauksissa myös viettoviemärit voivat olla mahdollisia.

Runkolinjaan sijoitetaan sen pituudesta ja maastoprofiilista johtuen ns. linjapumppaamoja, jotka tulevat jäämään alueen vesihuollosta vastaavan organisaation huollettavaksi.

Viemäröintijärjestelmän paine- ja viettojohdot pyritään sijoittamaan pääasiassa rakennettujen tie- ja vesijohtolinjausten mukaisesti. Linjojen sijainnit ovat viitteellisiä ja ne on tarkistettava tarkemman rakennussuunnittelun yhteydessä. Suunnitelmapiirustuksissa on esitetty alueet, joita runkoviemärilinjat palvelevat ja joilta on mahdollista liittyä paineviemärijärjestelmään kiinteistökohtaisella pumppaamolla. Paineviemäreiden mitoitus riippuu asukasmäärästä, linjapituudesta ja maastonmuodoista.

.3 Suunnitelmassa viemäriverkostojen mitoituksessa käytetyt asukasmäärät on arvioitu Maanmittauslaitokselta hankitun Kankaanpään kaupungin peruskartan ja kiinteistörajojen avulla. Suunnittelun piiriin kuuluu noin 700 haja-asutusalueella sijaitsevaa kiinteistöä. Mitoituksessa ja kustannuslaskennassa on oletettu, että kiinteistöistä 80 % liittyy rakennettavaan viemäriverkostoon.

.4 Viemäröintijärjestelmän rakennuskustannukset on arvioitu johtopituuksien ja keskimääräisten yksikköhintojen avulla. Kustannusarviossa on huomioitu linjapumppaamot. Pumppaamoiden lukumäärä tarkentuu johtolinjojen rakennussuunnittelun yhteydessä. Kalliomääristä on esitetty kustannusarvioiden yhteydessä prosenttimääräinen osuus kokonaislinjapituudesta maaperäkarttojen avulla. Kalliomäärät ja tarvittavien louhintatöiden tarve tarkentuvat rakennussuunnitteluvaiheessa tehtävien maaperätutkimusten yhteydessä.

Yhteensä haja-asutusalueiden viemäröinnin rakennuskustannuksiksi Kankaanpään kaupungin alueella muodostuu noin 4 135 000 €, alv 0 %.

Haja-asutusalueiden vesihuoltoverkoston rakentaminen ja rahoitus voidaan toteuttaa useilla eri tavoilla.

.1 Osuuskunta rakentaa ja huolehtii verkostosta

Yleisimpiä toteuttamistapoja ovat perustettavat vesiosuuskunnat, jotka rakentavat/rakennuttavat vesihuoltoverkoston. Osuuskunta myös huolehtii verkostosta rakentamisen jälkeen.

.2 Osuuskunta rakentaa ja kunnan vesihuoltolaitos huolehtii verkostosta

On myös mahdollista, että vesiosuuskunta rakentaa/rakennuttaa vesihuoltoverkoston, joka myöhemmin siirretään kunnan vesihuoltolaitokselle.

.3 Kunnan vesihuoltolaitos rakentaa runkolinjat ja osuuskunta teettää kiinteistöliittymät

Tässä vaihtoehdossa kunnan vesihuoltolaitos rakentaa runkolinjat ja osuuskunnan rakennettavaksi jäävät sivuhaarat ja kiinteistöliittymät.

.4 Kunnan vesihuoltolaitos rakentaa runkolinjat ja kiinteistöt teettävät itse kiinteistöliittymät

Kun kunnan vesihuoltolaitos rakentaa runkolinjat, voi myös kiinteistön omistaja itse rakentaa/rakennuttaa kiinteistöliittymät. Kiinteistöjen omistajat voivat perustaa myös ns. yhtymiä muutaman muun kiinteistön omistajan kanssa, joka rakentaa/rakennuttaa kiinteistöliittymät sekä mahdollisen yhteisen linjaosuuden.

.5 Kunnan vesihuoltolaitos rakentaa runkolinjat ja kiinteistöt teettävät kiinteistöliittymät kunnalla

Tässä vaihtoehdossa kunnan vesihuoltolaitos rakentaa runkolinjat ja kiinteistön omistaja voi teettää kunnalla kiinteistöliittymän rakentamisen.

.1 Valtion vesihuoltotyö

Valtion vesihuoltotyöt koskevat vesijohto- ja viemärilinjojen rakentamista. Valtion vesihuoltotöiksi voi hakea lähinnä kuntien tai tärkeiden taajamien välisiä yhdysvesijohtoja ja siirtoviemäreitä. Tavoitteena on ylikunnallisen yhteistyön synnyttäminen ja vesihuollon varmuuden parantaminen, esimerkiksi vedensaannin turvaaminen sellaisella alueella, jonka omat vesivarat ovat riittämättömät tai jäteveden käsittelyn keskittäminen. Hankkeissa valtio (alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ELY) toimii rakennuttajana. Valtion tuen osuus on yleensä noin 30 - 40 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista (enintään 50 %).

.2 Vesihuoltoavustus

Kunnat, vesihuoltolaitokset ja erilaiset vesiyhtymät voivat saada avustusta valtiolta. Avustuksen suuruus on viime vuosina ollut n. 20 % toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustukset myöntää alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön niiden käyttöön osoittamista määrärahoista.

.3 Kunnan tuki osuuskunnille

Kuntien antama tuki on usein kohdistunut hankkeiden perustamiseen, suunnitteluun ja rakentamiseen. Suoranaisen rahoitustuen määrä on vaihdellut kunnissa yleensä välillä 0–20 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Kunta voi tukea osuuskuntaa myös suunnittelu- ja suunnitteluttamisavulla, osuuskuntien lainojen takaamisella tai vaikkapa karttamateriaalien antamisella osuuskuntien käyttöön. Joissain tapauksissa kunta on tukenut kiinteistön omistajia / osuuskuntia siten, että liittymismaksu on samansuuruinen kunnan alueella, vaikka rakentamiskustannukset olisivatkin eri alueilla erisuuruiset.

.4 Osuuskunnan perustaminen

Kiinteistöjen omistajat voivat perustaa osuuskunnan, joka voi hakea tukea jätevesiviemäreiden rakentamiseen sekä kunnalta että ELY-keskukselta.

.1 Haja-asutusalueiden vesihuolto tulisi toteuttaa jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisessa siirtymäajassa eli vuoden 2013 loppuun mennessä.

.2 Kaupungin osallistuessa rakentamiseen, se voi laatia taloudellisesti järkevät aikataulut siten, että käytetään hyödyksi myös jätevesiasetuksen mahdollistama jatkoaika. Näin ollen niille viemäröintialueille, jotka kehittämissuunnitelmassa esitetään toteutettavaksi vuosien 2014-2018 aikana, kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella on hyvät perusteet myöntää ympäristönsuojelulain (86/2000) mahdollistamaa lykkäystä kiinteistökohtaisen järjestelmän toteuttamiseen (18 §).

.3 Jatkoaikaa voidaan hyödyntää, mikäli kehittämissuunnitelmassa esitetyt hankkeet hyväksytään kunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluepäätöksessä tavoitteellisiksi toiminta-alueiksi siten, että tavoitteelliselle toiminta-alueelle määritetään sitova toteutusvuosi tai, että hankkeesta on tehty sitova rakentamispäätös.

.4 Kylien kiinteistöjen informointi

.5 Sitovien liittymispäätösten hankkiminen ja niiden kyläkohtainen minimimäärä

.6 Mahdolliset kannattavuuslaskelmat

.7 Jätevesiasetuksen muutokset

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki oli kutsunut 5.6.2009 oikeustieteen lisensiaatti Lauri Tarastin selvittämään haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen toimeenpanon nykytilaa, siinä ilmenneitä ongelmia ja siitä aiheutuvia

kustannuksia. Selvityksen tarkoituksena oli myös löytää keinoja asetuksen toimeenpanon vauhdittamiseksi.

Tiivistelmä Lauri Tarastin Hajajätevesiselvityksestä on tämän esityslistan liitteenä.

Koska asetusta on voimaantulon jälkeen arvosteltu, siitä on valitettu ja sen muuttamisesta on keskusteltu, kaupungin tulisi nämäkin seikat pyrkiä huomioimaan ennen lopullisen osallistumispäätöksen tekemistä.

Aloitteeseen liittyen kaupungin tulee tehdä erillinen päätös kaupungin osallistumisesta haja-asutusalueiden jätevesilinjojen rakentamiseen.

.1 rakentamisen alueellinen laajuus,

.2 selvitys ennen toteuttamispäätöstä tehtyjen,sitovien liittymäsopimusten määrästä ja niiden minimimäärä

.3 rakentamisen kyläkohtainen toteutusjärjestys,

.4 toteutusten aikataulutus/talousarvio huomioiden tarkempi rakennussuunnittelu,

.5 kaupungin osallistuminen hankkeeseen/toteuttamistapaluettelossa esitetyn vaihtoehdon valitseminen/kaupungin avustaminen

.6 ulkopuolisen rahoituksen järjestäminen

Tämä Teknisen keskuksen vastaus Suomen keskustan valtuustoryhmän aloitteeseen on alustava selvitys laajan hankkeen teknisistä mahdollisuuksista ja taloudellisista vaikutuksista. Yksinkertaistaen voidaan todeta, että jäteveden runkolinjan rakentaminen on hanke, josta kaupunki tekee osaltaan erillispäätöksen ja jonka toteutus voi olla kaupungin, kaupungin ja kylien tai vain kylien hanke, jota kaupunki voi avustaa.

Vastaavasti rakennettavien runkolinjojen ylläpito voi jäädä kylien vastuulle (talojohdot ovat aina kiinteistöjen vastuulla) tai se voidaan siirtää kaupungin vesihuoltolaitokselle.